Selvä enemmistö kotimaansa ulkopuolelle paenneista syyrialaislapsista ei halua enää palata. Pelastakaa Lasten uuden kyselytutkimuksen mukaan sodan seurauksena lasten elämän kaikki osa-alueet on revitty hajalle. Riskinä on uusi menetetty lasten sukupolvi.
Kymmenen vuotta Syyrian sodan alkamisen jälkeen merkittävä osa lapsista ei osaa kuvitella tulevaisuutta kotimaassaan, selviää Pelastakaa Lasten tänään julkaisemasta raportista.
Jordaniaan, Libanoniin, Turkkiin ja Alankomaihin paenneista lapsista keskimäärin 86 prosenttia kertoi, etteivät he halua enää palata Syyriaan. Syyrian sisällä kodeistaan paenneista kolmannes eläisi mieluummin jossain muualla.
Lara* elää perheensä kanssa kodeistaan paenneiden leirillä Pohjois-Idlibissä Syyriassa. Lara haluaa ryhtyä opettajaksi, koska hän haluaa auttaa lapsia, jotka ovat menettäneet mahdollisuutensa käydä koulua. Kuva: Hurras Network / Pelastakaa Lapset
Seitsemänvuotiaan Laran*koti tuhoutui ja perhe joutui kolme vuotta sitten pakenemaan kotikaupungistaan Idlibin maakunnassa. Sittemmin useita kertoja siirtymään joutunut perhe elää nyt leirillä.
– Toivoisin eläväni missä tahansa muussa maassa, jossa olisi turvallista, ja jossa olisi kouluja ja leluja. Täällä on turvatonta, pelästyn koiran haukunnasta ja teltta ei ole turvallinen, hän kertoi.
Kymmenen vuotta sotaa
Ensi viikolla tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun Syyrian mielenosoitukset johtivat väkivaltaiseen konfliktiin. Satoja tuhansia ihmisiä on kuollut ja miljoonia lapsia ja heidän perheitään on paennut. Maan talous ja infrastruktuuri ovat raunioina.
Anywhere but Syria – Missä tahansa paitsi Syyriassa on lajissaan Pelastakaa Lasten laajin tutkimus. Selvitystä varten haastateltiin yli 1 900:aa pakenemaan joutunutta lasta ja heidän huoltajaansa Syyriassa ja sen ulkopuolella.
Raportin mukaan:
- Syyriaan haluaisi palata vain 3 prosenttia Turkissa haastatelluista, 9 prosenttia Jordaniassa ja Alankomaissa haastatelluista ja 29 prosenttia Libanonissa haastatelluista lapsista.
- Syyrian väkivallan loppuminen oli yleisin vastaus (26 prosenttia), kun lapsilta kysyttiin heidän suurinta tulevaisuudentoivettaan. Toiseksi yleisin toive oli koulutus (18 prosenttia).
- 44 prosenttia lapsista oli kokenut syrjintää asuinalueellaan tai koulussa. Syyrian sisällä elävistä syrjintää oli kokenut 58 prosenttia.
- 42 prosenttia kaikista selvitykseen osallistuneista lapsista ei käynyt koulua. Libanonissa vain 31 prosenttia oli päässyt kouluun, Jordaniassa 49 prosenttia.
”En halua mennä takaisin”
Sodan tuhoja Idlibissä. Kuva: Pelastakaa Lapset
Pelastakaa Lasten raportista selviää, että sodalla on ollut tuhoisa vaikutus lasten kaikilla elämän osa-alueilla. Heidät on kiskottu juuriltaan, heidän on vaikea tuntea oloaan turvalliseksi eivätkä he koe todellista kodin tuntua. Eniten yhteisöön kuulumattomuutta kokivat Syyriaan jääneet lapset. He myös raportoivat merkittävästi todennäköisemmin syrjinnästä kuin Jordaniassa ja Libanonissa elävät lapset.
17-vuotias Nada* syntyi Syyriassa mutta elää nyt Akkarissa, Pohjois-Libanonissa. Hänellä on ollut syntymästään asti hermostoon vaikuttava vamma. Hän haaveilee lääkärin ammatista mutta ei pääse kouluun.
– En halua mennä takaisin ja elää taas Syyriassa. En halua jäädä Libanoniinkaan. Ei ole väliä, minne menen. Jos menemme kouluun, meitä kiusataan ja meille sanotaan, etteivät he halua meitä, Nada kuvailee.
Jo ennen koronakriisin vakavia talousvaikutuksia noin 80 prosenttia syyrialaisista eli kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella. Hiljattain julkaistujen lukujen mukaan 6,2 miljoonaa maan lasta ei saa riittävästi ruokaa. Libanonissa yhdeksän kymmenestä Syyrian pakolaisperheestä elää YK:n mukaan äärimmäisessä köyhyydessä.
Lapset korostivat kyselyssä etenkin koulutuksen tärkeyttä ja sen puutteen vaikutuksia elämäänsä. Alankomaissa 70 prosenttia syyrialaislapsista näki tulevaisuuden kuitenkin myönteisenä, ja kaikki selvitykseen siellä osallistuneet lapset olivat päässeet kouluun. Yli 80 prosenttia halusi jäädä maahan.
Pelastakaa Lapset vaatii kaikkia toimijoita suojelemaan lapsia Syyrian sodan seurauksilta
– Suuri osa Syyrian lapsista ei ole elämänsä aikana kokenut muuta kuin sotaa ja pakolaisuutta. Heiltä on jo evätty turvallinen lapsuus. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta lapsilta ei myös viedä heidän tulevaisuutensa, toteaa Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.
– Syyrian lapsilla on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa heidän ei tarvitse jatkuvasti pelätä tai joutua syrjinnän kohteeksi. Lasten on voitava tuntea, että elämä on muuta kuin pakenemista, ja että he kuuluvat johonkin, sanoo Haaranen.
– Pandemian keskellä meitä on muistutettu myötätunnon, inhimillisyyden ja jaetun vastuun tärkeydestä yli rajojen. Jos toimiin ei ryhdytä nyt, jo toinen Syyrian lasten sukupolvi voi menettää mahdollisuutensa säälliseen lapsuuteen ja tulevaisuuteen, sanoo Pelastakaa Lasten Syyria-operaation johtaja Sonia Khush.
Taustaa kyselytutkimuksesta
Pelastakaa Lapset haastatteli 1 900:aa 13–17-vuotiasta syyrialaislasta Syyriassa, Jordaniassa, Libanonissa, Turkissa ja Alankomaissa. Vanhempien ja huoltajien kanssa tehtiin lyhyitä kyselyitä.
Apua lapsille
Pelastakaa Lapset auttaa Syyrian sodasta kärsiviä lapsia Syyrian sisällä, lähialueen maissa sekä muualla, minne pakolaisia on hakeutunut. Varmistamme, että lapset saavat terveydenhoitoa, ruokaa, vettä ja suojaa. Suojelemme lapsia väkivallalta ja eri hyväksikäytön muodoilta. Tuemme myös lapsia jatkamaan oppimistaan.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi.
Lue raportti: Anywhwere but Syria – How 10 ýears of conflict left Syria’s displaced children without sense of home