Lapsen oikeuksien sopimus

Pelastakaa Lapset -järjestön kaikki toiminta perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (LOS, 1989) ja sen periaatteisiin.

Tutustu lapsen oikeuksien yleissopimukseen kokonaisuudessaan »

Tutustu lapsen oikeuksen yleissopimuksen lyhenteeseen »

Historiaa

Kansainvälisen Pelastakaa Lapset -liikkeen englantilainen perustaja Eglantyne Jebb laati jo vuonna 1923 maailman ensimmäisen lapsen oikeuksien julistuksen, Geneven julistuksen, ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa. Julistuksen mukaan “Mankind owes to the child the best that it has to give.” Siinä korostettiin lasten suojelun, hoidon ja ruokaturvan tärkeyttä, mutta vielä pitkään sen jälkeenkin ajateltiin, että päätösvalta kaikissa lasta koskevissa kysymyksissä kuuluu hänen vanhemmilleen.
1950-luvulla aika ei ollut vielä kypsä valtioita sitovalle sopimukselle, mutta YK:ssa hyväksyttiin kuitenkin hieman edellistä laajempi Lasten oikeuksien julistus vuonna 1959.  Julistuksen mukaan lasta ”on kasvatettava ymmärtämykseen, suvaitsevaisuuteen, kansojen välisen ystävyyden, rauhan ja yleismaailmallisen veljeyden hengessä sekä täysin tietäen, että hänen tarmonsa ja kykynsä olisi saatettava palvelemaan hänen lähimmäisiään.” Julistus edisti jo lapsiystävällistä lainsäädäntöä ja ajattelua monissa maissa, Suomessakin.

Kansainvälisenä lasten vuonna 1979 päätettiin aloittaa Yhdistyneissä Kansakunnissa (YK) varsinaisen valtiosopimuksen valmistelu, ja 10 vuotta myöhemmin työ saatiinkin päätökseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta tuli huomattavasti julistuksia laajempi ja valtioita juridisesti sitova; tärkeimpinä lisäyksinä lasten oikeus osallisuuteen heitä koskevissa asioissa ja selkeämpi valtion ja vanhempien vastuuttaminen.  Sopimus hyväksyttiin yksimielisesti, saatiin voimaan nopeasti vuonna 1989, ja kaikki YK:n jäsenvaltiot (paitsi USA) ovat sen jo ratifioineet.

Sopimuksen sisältö ja periaatteet

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen keskeiset periaatteet muodostavat myös Pelastakaa Lasten arvopohjan. Sen mukaisesti:

  • jokaisella lapsella on oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (artikla 6)
  • jokaisella lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä ja saada näkemyksensä otetuksi huomioon (artikla 12)
  • kaikki lapset ovat tasa-arvoisia, ketään ei saa syrjiä (artikla 2)
  • lapsen etu on otettava huomioon tehtäessä niin yksittäistä lasta kuin lapsiryhmää koskevia suunnitelmia ja päätöksiä. (artikla 3)

Nämä neljä periaatetta täytyy ottaa huomioon myös kaikkia muita oikeuksia toteutettaessa. LOS sisältää yhteensä 54 artiklaa, jotka kattavat hyvin laajasti lapsen oikeudet eri tilanteissa. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita ja tähdentää, että sopimusvaltiot ovat vastuunkantajia, eli niiden tulee taata oikeuksien täytäntöönpano.

Huoltajat ovat vastuussa lastensa hoidosta ja kasvatuksesta, mutta valtioiden tulee järjestää sille suotuiset olosuhteet esimerkiksi koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen muodossa. Toisaalta valtion tulee myös valvoa, etteivät vanhemmat tai muut loukkaa lapsen oikeuksia (esimerkiksi yksityisyyteen tai turvaan) ja puututtava tilanteeseen tarvittaessa.

Kolme valinnaista pöytäkirjaa

YK:n lapsen oikeuksien sopimusta täydentävät kolme myöhemmin laadittua, ns. valinnaista lisäpöytäkirjaa. Ne ohjeistavat jäsenvaltioita kukin eri aiheesta:

  1. lasten osallistuminen aseellisiin konflikteihin
  2. lapsikauppa ja lasten hyväksikäyttö prostituutiossa ja pornografiassa
  3. valitusoikeus

Suomi on ratifioinut kaikki kolme lisäpöytäkirjaa. Pelastakaa Lapset on ollut aktiivisesti mukana vaatimassa kolmannen lisäpöytäkirjan laatimista ja myös osallistunut sen sisällön kommentointiin. Valitusoikeus astui voimaan Suomessa 12.2.2016.
Keskeistä kolmannessa lisäpöytäkirjassa on, että yksittäiset lapset, lapsiryhmät ja perheet voivat tehdä valituksen suoraan YK:n lapsen oikeuksien komitealle, jos he eivät koe tulleensa kuulluksi oman maansa oikeusjärjestelmässä.

Seuranta

Lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa seuraa kansainvälinen YK:n lapsen oikeuksien komitea, joka valvoo valtioiden raportointia viiden vuoden välein ja antaa valtioille huomautuksia ja suosituksia. Suomessa Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö ja periaatteet on huomioitu lainsäädännön tasolla melko hyvin. Lapsiasiainvaltuutetun virka perustettiin komitean kiinnitettyä huomiota lasten asioiden seurannan ja koordinoinnin puutteeseen, ja nyt valtuutetun tärkeimpiin tehtäviin kuuluu tiedottaa, edistää ja seurata sopimuksen täytäntöönpanoa.

Komitea myös tukee valtioita sopimusta selventävien ja täsmentävien yleiskommenttiensa kautta. Pelastakaa Lapset on aktiivisesti vaikuttanut seuraavan, eli jo 19. yleiskommentin laatimiseen, jonka aiheena on ”Julkinen rahoitus ja lapsen oikeudet”.

Lapsen oikeudet Pelastakaa Lasten toiminnassa

Pelastakaa Lasten uusi strategia nostaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen aiempaa selkeämmin toiminnan keskiöön. Lapsen oikeuksien tilanneanalyysi, jonka pohjalle strategia on rakennettu, perustuu Suomen tekemiin LOS-raportteihin ja niihin saatuihin arvioihin. Koska lapsen oikeuksien komitea huomautti Suomelle mm. lapsen edun unohtamisesta ja eriarvoisuuden kasvusta, ne on erityisesti huomioitu strategiassa. Myös kaksi muuta periaatetta, eli lapsen osallisuus sekä oikeus eloonjäämiseen ja kehittymiseen ohjaavat arjen työtämme.

Pelastakaa Lapset tekee työtä edistääkseen lapsen oikeuksien toteutumista niin kotimaassa kuin maailmanlaajuisesti, mutta emme tee tätä työtä yksin. Valtio nähdään ensisijaisena vastuunkantajana, jonka toimintaa me tuemme ja seuraamme — niin palveluntuottajana kuin lapsiin kohdistuvien ihmisoikeusloukkausten seuraajana lasten kanssa ja heidän puolestaan. Järjestömme pyrkii lisäämään yleistä tietoisuutta lapsen oikeuksista, ottaen huomioon ja kunnioittaen lapsen oikeuksia omassa toiminnassaan.

Kotimaassa olemme mukana muiden lapsi- ja nuorisojärjestöjen ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa laatimassa lisä- ja varjoraportteja, jotka täydentävät valtion raportointia. Osallistumme myös vuosittain vietettävän lapsen oikeuksien päivän järjestelyihin, 20. marraskuuta, jolloin YK:n lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin vuonna 1989.  Nykyään, suomalaisen lapsiryhmän aloitteesta ja järjestöjen vaikuttamistyön tuella 20.11. on myös suositeltu liputuspäivä.

Myös kehitysmaissa Pelastakaa Lapset tekee vahvaa vaikuttamistyötä osallistuen järjestöjen omaan raportointiin ja tukien jäsenvaltioita raportoimaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle. Raportointiprosesseissa on mahdollisuus edistää valtion ja kansalaisjärjestöjen välistä keskustelua ja yhteistyötä, lisätä ihmisten tietoisuutta lapsen oikeuksista sekä vahvistaa yhteisöjä ja verkostoja vaatimaan oikeuksien toteuttamista yhdessä lasten kanssa. Komitean tekemät päätelmät ja huomautukset muodostavat vankan pohjan seurantaan pohjaavalle vaikuttamistyölle.

Kansainvälinen Yhtäkään lasta ei jätetä -kampanjamme (2016–18) nostaa esiin erityisesti yhden sopimuksen keskeisistä periaatteista: syrjimättömyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen.

Suomen raportointi ja komitean huomautukset

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamisessa on kaikilla valtioilla haasteita. Jäsenvaltiot ovat velvollisia säännöllisesti raportoimaan YK:n lapsen oikeuksien komitealle toimenpiteistään, joilla yleissopimusta pannaan täytäntöön. Komitea haluaa myös tietää, miten maa on edistynyt niissä asioissa, joista viimeksi sai huomautuksia. Kuultuaan asianosaisia komitea antaa valtiolle oman arvionsa lapsen oikeuksien tilasta ja suosituksensa siitä, miten tilannetta voitaisiin parantaa.

Suomi on saanut positiivista palautetta mm. kattavasta sosiaaliturvajärjestelmästään, koulutuksestaan, päivähoidostaan ja terveydenhuollostaan sekä hyvinvointipalveluidensa laaja-alaisuudesta.

Sitä vastoin komitea on kehottanut Suomea kiinnittämään huomiota mm. maahanmuuttajalapsiin ja etnisiin vähemmistöihin kohdistuvaan syrjintään, lasten mielipiteiden kunnioittamiseen, lasten siirtämiseen pois laitoshoidosta ja nuorison terveyteen.

Lisäksi komitea on huomauttanut, että koordinaatiota, tilastointia ja resursointia tulisi Suomessa vahvistaa, jotta kaikkien lasten oikeudet toteutuisivat yhtäläisesti. Vuoden 2011 suosituksissa komitea myös kehotti Suomea varmistamaan, että lapsen oikeuksien toteutuminen asetetaan kärkitavoitteeksi kehitysyhteistyössäkin.

Suomen seuraava määräaikaisraportti on yhdistetty viides ja kuudes raportti. Raportti on viivästynyt, mistä Pelastakaa Lasten liittovaltuusto esitti huolensa syksyllä 2018.

KAIKKI SUOMEN RAPORTIT JA SUOSITUKSET

Muut ihmisoikeussopimukset

Kaikki muutkin valtioiden allekirjoittamat sopimukset turvaavat myös lasten oikeuksia, ellei niissä ole erikseen liitetty alaikärajoitusta (esim. äänestäminen). Lasten ihmisoikeussuojan kannalta ovat merkittäviä mm:

  • kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus vuodelta 1976: vahvistaa esimerkiksi lasten oikeuden suojeluun
  • taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus vuodelta 1976: kieltää mm lasten taloudellisen ja muun hyväksikäytön
  • kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus vuodelta 1979 : korostaa myös tyttöjen oikeuksia
  • Kansainvälisen työjärjestön ILOn lapsityövoiman käyttöä rajoittavat sopimukset, yleissopimus työhön pääsemiseksi vaadittavasta vähimmäisiästä sekä yleissopimus lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja toimista niiden poistamiseksi, ovat edelleen tärkeitä työkaluja monissa kohdemaissamme.

On myös mahdollista laatia alueellisia sopimuksia, jotka voivat ottaa paikallisen kulttuurin ja yhteiskuntamuodon paremmin huomioon. Ne voivat myös luoda vertaispainetta maiden kesken ja tehostaa kansainvälisten sopimusten toimeenpanoa. Afrikalla on omat sopimukset niin ihmisoikeuksista African Charter on Human and Peoples’ Rights kuin lasten oikeuksistakin, African Charter on the Rights and Welfare of the Child.

Euroopan neuvoston (EN) ”Building a Europe for and with Children” –ohjelman tavoitteena on lasten oikeuksien ja suojelun varmistaminen kaikissa EN:n jäsenmaissa. Ohjelma seuraa, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lisäksi sitä, että jäsenmaat noudattavat kaikkia EN:n ihmisoikeussopimuksia niin, että myös lasten tilannetta seurataan ja raportoidaan.

Euroopan sosiaalinen peruskirja taas edellyttää Suomelta vuosittaista raportointia   eri aiheista; esimerkiksi perheeseen, terveydenhoitoon tai sosiaaliturvaan liittyen.

Lapsen oikeudet – materiaalit kouluikäisille:
•    Lapsilla on omat oikeudet -esite
•    Minun oikeuteni
•    Mina rättigheter