Haluan adoptoida lapsen
Kuka voi adoptoida?
Adoptiovanhemmilta edellytetään kykyä rakentaa elinikäinen, hoitava ja lämmin suhde lapseen. Lain mukaan adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille. Adoptiolain mukaan lapsi tulisi sijoittaa ensisijaisesti kahden vanhemman perheeseen. Jos adoptoitava on alaikäinen, adoptoitavan ja adoptionhakijan välinen ikäero saa olla enintään 45 vuotta eikä adoptionhakija saa olla yli 50-vuotias. Joitakin poikkeuksia ikärajoista on, mm. perheensisäiset adoptiot. Vieraan lapsen adoptointiin tarvitaan adoptiolautakunnan lupa. Lupaa haetaan adoptioneuvonnassa tehdyn kotiselvityksen valmistuttua Adoptiolautakunnalta (Valvirassa).
Adoptioprosessi alkaa adoptioneuvonnasta
Adoptioneuvonnassa arvioidaan hakijoiden edellytyksiä ja valmiuksia adoptiovanhemmuuteen yhteistyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Adoptioneuvontaan kuuluu myös adoptoidun lapsen sijoituksen onnistumisen tukeminen. Sosiaalityöntekijät tekevät adoption vahvistamisen jälkeen tuen tarpeen arvioinnin ja ovat tarvittaessa adoptioperheen tukena uudessa elämäntilanteessa.
Hakijoiden edellytyksiä adoptiovanhemmuuteen ovat muun muassa sopiva ikä, riittävä sosioekonominen tilanne ja hyvä terveys. Adoptioneuvonnan aikana käsitellään hakijoiden valmiuksia adoptiolapsen vanhemmuuteen, annetaan tietoa ja valmennusta. Keskusteluteemoja ovat hakijoiden motiivit, henkilöhistoria, nykyinen elämäntilanne, parisuhde, ihmissuhdeverkostot, menetykset, kasvatuskysymykset ja adoptiolapsen erityisyys, avoimuus lapsen taustan suhteen sekä muut tarpeelliset asiat. Adoptioneuvonnan aikana työstetään hakijoiden mielikuvia lapsesta ja vanhemmuudesta sekä valmius mahdolliseen avoimeen adoptioon eli yhteydenpitoon lapsen syntymäperheeseen. Hakijoiden kanssa käsitellään myös lapsen oikeutta itseään koskeviin tietoihin ja niiden merkitystä lapsen identiteetin muodostumisessa.
Adoptoitu lapsi tarvitsee hyvin valmennetut vanhemmat, joilla on elämäntilanteensa ja voimavarojensa puolesta hyvät mahdollisuudet tarjota menetyksiä ja huolenpidon puutetta kokeneelle lapselle turvallinen, hyvä lapsuus, nuoruus ja olla tukena myös pitkälle aikuisuuteen asti.
Kaikissa adoptioissa luodaan purkamaton suhde lapsen ja vanhemman välille ja adoptoidulla lapsella on perheessä sama oikeudellinen asema kuin perheen biologisella lapsella. Adoptiolain mukaan adoption edellytykset ovat samat niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä adoptiossa.
Jokainen adoptioprosessi ja sen kesto on yksilöllinen. Kotimainen ja kansainvälinen adoptioneuvonta kestää keskimäärin 1-2 vuotta. Adoptioneuvonnan päätteeksi sosiaalityöntekijä kirjoittaa hakijoita ja heidän elämäntilannettaan, taustaa sekä adoptiomotiiveja ja kasvatusvalmiuksia kuvaavan asiakirjan, kotiselvityksen. Asiakirjojen perusteella lautakunta voi myöntää luvan kotimaiseen tai kansainväliseen adoptioon.
Kotimaisissa adoptioissa lapsi sijoitetaan luvan saaneeseen perheeseen Pelastakaa Lasten adoptiotoimiston tai kunnan sosiaalitoimen kautta. Kansainvälisissä adoptioissa lapsi tulee kansainvälisen adoptiopalvelun kautta. Adoptioprosessit ovat usein monivuotisia.
Lapsen tultua perheeseen adoptioneuvonta jatkuu perheelle maksuttomana tukena. Tarkoituksena on tukea ja auttaa adoptiolasta ja -vanhempia heidän muuttuneessa elämäntilanteessaan ja lapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa. Perheelle tarjotaan myös lakisääteinen tuen tarpeen arviointi ja heille annetaan tai heidät ohjataan tarvittavan tuen piiriin myös muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Lapsen taustatiedot
Adoptiovanhemmat saavat tiedossa olevat taustatiedot lapsesta, hänen terveydestään ja adoptioon johtaneista syistä. Tiedot auttavat adoptiovanhempia ymmärtämään biologisten vanhempien ratkaisua, välittämään lapselle tietoa hänen syntymätaustastaan sekä vastaamaan avoimesti lapsen kysymyksiin omasta taustastaan. Lapsella on oikeus itseään koskeviin tietoihin ja vastuu tietojen antamisesta on ensisijaisesti adoptiovanhemmilla. Lapsen on tärkeää olla pienestä pitäen tietoinen omasta taustastaan. Lapsella on myös oikeus pitää yhteyttä syntymävanhempiin.
Adoptioluvan hakeminen
Saatuaan neuvontaa ja asiakirjojen valmistuttua adoptoitua lasta toivovat henkilöt hakevat lupaa kotimaiseen tai kansainväliseen adoptioon. Lupahakemus käsitellään Adoptiolautakunnan lupajaostossa (Valvirassa). Kotimaisissa adoptioissa luvan hakeminen tapahtuu adoptioneuvontaa antaneen tahon opastuksella. Kansainväliseen adoptioon adoptioluvan hakeminen edellyttää, että adoptiohakijat ovat asiakkaana adoptiopalvelunantajalla, joita Suomessa on kaksi: Interpedia ry ja Pelastakaa Lapset ry:n kansainvälinen adoptiopalvelu.
Huom! Pelastakaa Lasten kansainvälinen adoptiopalvelu on oma aluetoimistoista erillinen toimisto Helsingissä. Kansainvälisissä adoptioissa adoptioluvan myöntämisen jälkeisistä vaiheista ja yhteistyöstä kohdemaiden kanssa vastaavat adoptiopalvelun antajat.
Lapsen adoption jälkeen adoptioneuvonnan tuki jatkuu aluetoimistoissa.