Yhteensä 93 236 lasta on tapettu tai vammautettu konflikteissa vuosien 2010–2019 aikana. Pelastakaa Lapset vaatii maailman valtioita tukemaan julistusta räjähtävien taisteluvälineiden käytön välttämisestä asutuilla alueilla.
Pelastakaa Lasten tänään julkaisemassa Killed and Maimed: A generation of violations against children in conflict -raportissa todetaan, että konfliktien vaatimista lapsiuhreista useat ovat kuolleet tai loukkaantuneet asutuilla alueilla tehdyissä ilmaiskuissa ja kranaattitulessa tai maamiinojen tai muiden räjähtävien taisteluvälineiden käytön seurauksena. Näitä tapauksia oli erityisen paljon Afganistanissa, Irakissa ja Syyriassa.
Raportin mukaan viime vuonna noin 426 miljoonaa lasta asui konfliktialueilla – hieman enemmän kuin vuonna 2018. Noin 160 miljoonaa lasta asui alueella, jossa on käynnissä laajamittainen, vähintään 1000 kuolemaa vuodessa vaativa konflikti. Myös tämä luku on kasvanut.
Räjähtävien taisteluvälineiden käytöllä on hyvin tuhoisat ja monimuotoiset vaikutukset lapsiin. Sen lisäksi, että lapsia menehtyy tai vammautuu, tuhotaan myös elintärkeää infrastruktuuria, kuten sairaaloita ja kouluja.
– Kun tajusin, että käteni oli amputoitu, järkytyin. Olin poissa tolaltani ja surullinen. Toivoin, etten olisi poiminut ammusta mukaan ja vienyt sitä kotiin, jolloin käteni olisi säästynyt amputoimiselta. [Sairaalassa] näin monia muita, joiden jalat oli amputoitu ja jotka olivat menettäneet silmänsä, kertoo afganistanilainen Mohammad, 15.
– Tapahtuman jälkeen olin kauhuissani. Joskus näin painajaisia ja käskin veljeäni tulemaan luokseni. En voinut nukkua yksin huoneessa.
Tänään lapsen oikeuksien päivänä ilmestyvä raportti on järjestyksessään neljäs Pelastakaa Lasten julkaisema Loppu sodalle lapsia vastaan -raportti, jossa käsitellään kuutta vakavaa lapsiin kohdistuvaa rikkomusta aseellisissa konflikteissa.
Viimeisen vuosikymmenen aikana on todennettu yli 200 000 tällaista vakavaa rikkomusta. Vuonna 2019 rekisteröitiin 26 233 tapausta. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin sitten seurannan aloittamisen. Todellinen määrä on todennäköisesti tätäkin suurempi, sillä esimerkiksi seksuaalisen väkivallan tapauksista suuri osa jää ilmoittamatta.
Pelastakaa Lasten raportissa todetaan, että:
- Lapsille vaarallisimmat konfliktimaat ovat Syyria, Somalia, Afganistan, Jemen, Nigeria, Kongon demokraattinen tasavalta, Mali, Keski-Afrikan Tasavalta, Irak, Etelä-Sudan ja Sudan.
- Yli kolme miljoonaa lasta asui vuonna 2019 alueella, jossa väkivaltaisuudet olivat kestäneet vähintään 18 vuotta.
- 7845 lasta värvättiin aseellisiin ryhmittymiin tai asevoimiin vuonna 2019, 639 enemmän kuin edellisenä vuonna.
- Humanitaarisen avun pääsy lasten luo estettiin 4400 tapauksessa vuonna 2019 – kuusi kertaa useammin kuin edellisenä vuonna.
– Rikkomusten tekijät ympäri maailman osoittavat räikeää piittaamattomuutta niin kansainvälistä oikeutta kuin kansallisia säännöksiä kohtaan. Lapsia ammutaan ja pommitetaan. Sen lisäksi, että heiltä evätään kaikki turvalliseen lapsuuteen kuuluvat asiat, he myös usein menettävät tulevaisuutensa. Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja.
– Kansainvälinen asekauppa on ollut kasvussa viimeisinä vuosina. Monet maat myyvät sotakalustoa eri konfliktien osapuolille, vaikka on selvää, että tarvikkeita käytetään lapsia ja muita siviilejä vastaan. Tämän on saatava loppumaan, sanoo Haaranen.
YK:n pääsihteeri on koronakriisiin liittyen toistuvasti vedonnut maailmanlaajuisen tulitauon puolesta. Vaikka suuri osa YK:n jäsenmaista on allekirjoittanut tämän vetoomuksen, vihollisuudet kuitenkin jatkuvat. Kymmeniä lapsia haavoittuu tai tapetaan lähes joka viikko Afganistanissa. Väkivalta on myös kiihtynyt Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Johtavien talousmaiden G20-kokous järjestetään tulevana viikonloppuna Saudi-Arabian Riadissa. Päivän ajomatkan päässä haavoittuvassa asemassa olevat lapset Jemenissä eivät tiedä, mistä seuraava ateria tulee tai selviävätkö he seuraavasta ilmaiskusta tai tykistötulituksesta. Yksin Taizin ja Hodeidan kaupungeissa ainakin 29 lasta tapettiin tai haavoittui lokakuun aikana. Jemenissä konflikti on vaatinut vähintään 62 lapsiuhria heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana.
Vaikka lapsia joutuu Jemenissä pommitusten kohteiksi lähes päivittäin, Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtama koalitio poistettiin aiemmin tänä vuonna YK:n ”häpeälistalta” maista, jotka räikeästi loukkaavat lasten oikeuksia aseellisissa konflikteissa. Maailman johtajien tulee nyt käyttää vaikutusvaltaansa ja lopettaa sota lapsia vastaan.
Lapsia suojeltava konfliktien vaikutuksilta
Pelastakaa Lapset vaatii maailman valtioita kiireellisesti rajoittamaan sellaisten aseiden käyttöä, jotka ovat tuhoisia lasten kannalta. Kyseisten taisteluvälineiden myyntiä on lisäksi rajoitettava, mikäli niitä voidaan käyttää ihmisoikeusrikkomuksiin. Rikkomuksiin syyllistyneet tahot on puolestaan saatettava vastuuseen teoistaan. Kansainvälisen yhteisön on myös tuettava Irlannin johdolla laadittavaa poliittista julistusta räjähtävien taisteluvälineiden käytön rajoittamisesta asutusalueilla.
Järjestö kehottaa lisäksi hallituksia varmistamaan humanitaarisessa avussa täysimääräinen rahoitus lasten suojelua edistävälle työlle, joka myös pitää sisällään lasten ja heidän perheidensä mielenterveyttä tukevan toiminnan.
- YK:n turvallisuusneuvoston päätöksellä luotiin vuonna 2005 raportointi- ja seurantamekanismi koskien lapsiin kohdistuvia vakavia rikkomuksia aseellisissa konflikteissa. Kuusi vakavaa rikkomusta ovat 1) lapsen tappaminen ja vammauttaminen, 2) lapsen värvääminen sekä muu käyttö asevoimissa tai aseellisissa joukoissa, 3) lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta, 4) lasten sieppaaminen, 5) kouluihin tai sairaaloihin kohdistuvat hyökkäykset, sekä 6) humanitaarisen avun perille pääsyn estäminen. Lisätietoja: The Six Grave Violations
- Tietoja kansainvälisestä asekaupasta: Trends in International Arms Transfers, 2019
- Jemeniä koskevat luvut konfliktin vaatimista lapsiuhreista: Civilian Impact Monitoring Project (CIMP)
* nimi muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi