Joka kuudes konfliktialueilla elävä lapsi on vaarassa joutua aseellisten ryhmien tekemän seksuaalisen väkivallan uhriksi

Joka kuudes konfliktialueilla elävä lapsi on vaarassa joutua aseellisten ryhmien tekemän seksuaalisen väkivallan uhriksi

Seksuaalisen väkivallan uhan alla elävien lasten määrä on maailman konfliktialueilla lähes kymmenkertaistunut vuodesta 1990, todetaan uudessa Pelastakaa Lasten raportissa. Todennettujen tapausten määrä on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Maailmanlaajuisesti 72 miljoonaa lasta elää alueella, jonka läheisyydessä toimii lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan syyllistyvä aseellinen ryhmittymä. Määrä vastaa joka kuudetta niistä 426 miljoonasta lapsesta, jotka elävät maailman konfliktialueilla, todetaan Pelastakaa Lasten tuoreessa raportissa Weapon of War: Sexual violence against children in conflict.

Raportti sisältää laatuaan ensimmäisen, vuosia 1990–2019 koskevan analyysin, joka käsittelee konfliktialueilla elävien lasten alttiutta joutua seksuaalisen väkivallan uhriksi. Selvitys osoittaa, että seksuaalisen väkivallan riskin varjossa konfliktialueilla elävien lasten määrä on lähes kymmenkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana (8,5 miljoonaa vuonna 1990).

Kaikkein riskialtteimmassa asemassa konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan osalta ovat Etelä-Sudanin, Irakin, Jemenin, Kolumbian, Somalian ja Syyrian* konfliktialueilla asuvat lapset. Heitä uhkaa raiskaukset, seksiorjuus, prostituutioon pakottaminen, pakkoraskaudet, pakkosterilisaatiot, pakkoabortit, silpominen, seksuaalinen hyväksikäyttö sekä seksuaalinen kidutus, joihin syyllistyvät aseelliset ryhmittymät, hallituksen joukot ja poliisi tai muut lainvalvontaviranomaiset.

YK on vuodesta 2006 lähtien todennut yli 20 000 konflikteihin liittyvää, lapsiin kohdistunutta seksuaalisen väkivallan tapausta. YK:n pääsihteerin viimeisimmässä lapsia ja aseellisia konflikteja käsittelevässä raportissa (Children and Armed Conflict) ilmoitettiin pelkästään vuoden 2019 osalta 749 varmistettua lapsiin kohdistunutta seksuaalisen väkivallan tapausta. Tapauksista 98 prosenttia kohdistui tyttöihin. Lisäksi tapaukset, joissa tekijä kuului valtiollisiin joukkoihin, olivat lähes kaksinkertaistuneet vuoteen 2018 verrattuna.

Vuonna 2019 konfliktialueilta raportoitiin keskimäärin vain kaksi lapsiin kohdistunutta seksuaalisen väkivallan tekoa päivässä. On kuitenkin todettavissa, että lapsiin kohdistuva uhka on kasvanut.

– Varmistetut seksuaalisen väkivallan tapaukset edustavat todennäköisesti vain murto-osaa todellisten tapausten määrästä, toteaa Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja Anne Haaranen.

Seksuaalisesta väkivallasta selvinneet kohtaavat useita haasteita, joita ovat puutteelliset ilmoitusjärjestelmät ja rikosten käsittelyprosessien puuttuminen, häpeä, koston pelko sekä tuen ja palvelujen puute.

– Seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneet lapset tarvitsevat kiireellisesti lisää tukea. Ei voida mitenkään hyväksyä sitä, että yhä useampia lapsia uhkaa hyväksikäyttö ja raaka väkivalta. Kaikkien, mukaan lukien hallitusten asevoimien sekä muiden aseellisten ryhmien pitää välittömästi lisätä toimiaan, jotta nämä rikkomukset saadaan loppumaan, sanoo Haaranen.

Raportissa todetaan myös seuraavaa:

  • Viimeisen seitsemän vuoden aikana suurempi osuus seksuaalista väkivaltaa harjoittavista aseellisista ryhmistä on kohdistanut tekojaan myös lapsiin.
  • Käynnissä olevista 54 konflikteista 22:ssa on raportoitu tapahtuneen siviileihin kohdistunutta seksuaalista väkivaltaa. Näistä 15:a on raportoitu aseellisten ryhmien syyllistyneen nimenomaan lapsiin kohdistuneeseen seksuaaliseen väkivaltaan.
  • Vaikka seksuaalista väkivaltaa kokeneiden poikien osuus oli YK:n raportin mukaan vuonna 2019 vain kaksi prosenttia, pojat ovat viime vuosina olleet seksuaalisen väkivallan strategisina kohteina Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Syyriassa. Afganistanissa useimmat vuonna 2019 raportoidut tapaukset liittyivät poikiin, joista monet olivat valta-asemassa olevien miesten hyväksikäyttämiä ja orjuuttamia.

Seksuaalinen väkivalta sodankäynnin välineenä

Seksuaalista väkivaltaa käytetään sodissa usein aseena lapsia ja muita siviilejä kohtaan. Terrorisoimalla vastapuolta ja levittämällä pelkoa pyritään saamaan poliittista ja sotilaallista hyötyä. Lisäksi seksuaalista väkivaltaa käytetään etnisen puhdistuksen ja nöyryyttämisen välineenä sekä siviilien rankaisemiseen, jos heitä epäillään vastapuolen tukemisesta.

Seksuaalisen väkivallan aiheuttamalla traumalla voi olla pitkäkestoisia fyysisiä, psykologisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Teot voivat aiheuttaa lapsille erityistä fyysistä vahinkoa, koska heidän kehonsa on vielä kehittymisvaiheessa. Tytöt saattavat kärsiä kohdunlaskeumasta, fisteleistä ja muista lisääntymiselinten vaurioista. Lisäksi nuorella iällä alkanut raskaus tai vaarallisissa oloissa tehdyt abortit voivat aiheuttaa komplikaatioita tai jopa menehtymisen. Sekä tytöillä että pojilla on riski saada virtsaelinten tai peräaukon vaurioita. Lisäksi seksuaalinen väkivalta altistaa sukupuolitaudeille, jotka hoitamattomina voivat aiheuttaa pitkäaikaista vahinkoa ja johtaa jopa kuolemaan.

Tohtori Denis Mukwege sai vuonna 2018 Nobelin rauhanpalkinnon, ja hän on Kongon demokraattisessa tasavallassa sijaitsevan Panzi Hospital -nimisen sairaalan perustaja ja johtava asiantuntijalääkäri.

– Avasin Panzi Hospitalin vuonna 1999 tarkoituksenani luoda Kongon demokraattiseen tasavaltaan äitiysterveyteen keskittyvä osaamiskeskus. En olisi koskaan voinut edes kuvitella, että jotkut ensimmäisistä potilaistani eivät olleetkaan synnyttämään tulleita äitejä tai heidän vastasyntyneitä lapsiaan, vaan vauvoja, jotka oli raiskattu. Nuorin potilaani oli väkivallanteon tapahtuessa vain kuuden kuukauden ikäinen, sanoo tohtori Mukwege.

Pelastakaa Lapset vetoaa valtioiden johtajiin, turvallisuusasiantuntijoihin, avunantajiin, YK:n jäsenvaltioihin ja kansalaisjärjestöihin:

  • Lapset on asetettava keskiöön kaikissa sellaisissa kansainvälisissä toimissa, joilla vastustetaan ja ehkäistään konfliktialueilla tapahtuvaa seksuaalista väkivaltaa. Tämä pitää sisällään lasten erityiset tarpeet huomioivien palvelujen ja ohjelmien tehostamisen.
  • Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvä rankaisemattomuuden kulttuuri on katkaistava vahvistamalla lakeja ja valvomalla niitä sekä asettamalla syylliset edesvastuuseen.
  • Lapsiin kohdistuvaan seksuaaliseen väkivaltaan liittyvän tiedon keräämistä konfliktialueilla on tehostettava ja tämän toiminnan koordinaatiota on parannettava.
  • Lasten suojelun ja väkivallan vastaisen työn rahoitusta on lisättävä.

– Suomella on hyvä tilaisuus edistää lasten suojelua seksuaaliselta väkivallalta pyrkiessään YK:n ihmisoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 2022–2024. Maamme tulisi toimia esimerkin antajana nostamalla lapsiin kohdistuvan väkivallan vastustamisen yhdeksi kärkiteemaksi ihmisoikeuksien edistämisessä, sanoo Haaranen.

  • Konfliktialueilla seksuaalisen väkivallan riskin varjossa elävien lasten lukumäärän arvioimiseksi Pelastakaa Lapset on yhteistyössä Oslon rauhantutkimusinstituutin (Peace Research Institute Oslo, PRIO) kanssa laskenut, kuinka monta lasta asuu 50 kilometrin säteellä konfliktialueista, joilla ainakin yksi aseellinen ryhmä tai joukko on syyllistynyt lapsiin kohdistuneeseen seksuaaliseen väkivaltaan tiettynä vuonna.
  • Poiketen Yhdistyneitten kansakuntien raporteista, jotka koskevat rajattua määrää konflikteja, Pelastakaa Lasten julkaisema raportti esittää arvion, joka koskee seksuaalisen väkivallan riskin piirissä elävien lasten lukumäärää kaikissa maailman aseellisissa konflikteissa.
  • Pelastakaa Lapset ja Oslon rauhantutkimusinstituutti käyttävät Amnesty Internationalin, Human Rights Watchin ja Yhdysvaltain ulkoministeriön raportteihin perustuvaa tietokokoelmaa Sexual Violence in Armed Conflict (SVAC), Uppsala Conflict Data Program Georeferenced Event Dataset (UCDP-GED) -tietokokoelmaa alueellisista konflikteista sekä YK:n väestömääräarvioita (UN Population Prospects). Kerätyt tiedot kattavat 30 vuoden ajanjakson vuodesta 1990 vuoteen 2019.
  • Lapsiin kohdistuva seksuaalinen väkivalta konflikteissa on yksi kuudesta vakavasta lapsiin kohdistuvasta loukkauksesta konfliktien yhteydessä, jotka kuuluvat YK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2005 tehdyn päätöksen perusteella luotuun raportointi ja seurantamekanismiin.

*Maat on listattu aakkosjärjestyksessä.

Lue raportti: Weapon of War: Sexual violence against children in conflict

Auta konflikteista kärsiviä lapsia