Afganistanissa viisi lasta surmattu tai haavoitettu jokaisena päivänä viimeisten 14 vuoden aikana

Afganistanissa viisi lasta surmattu tai haavoitettu jokaisena päivänä viimeisten 14 vuoden aikana

Vuosikymmeniä kestäneen Afganistanin konfliktin seuraukset ovat olleet äärimäisen tuhoisia lapsille. Tänään avunantajamaat kokoontuvat kansainväliseen apulupauskonferenssiin. Konferenssi järjestetään tilanteessa, jossa avun tarpeet ovat kasvaneet ja rauhanneuvotteluissa ei ole vielä tapahtunut merkittävää edistystä.

Suomen, Afganistanin hallituksen sekä YK:n järjestämä kaksipäiväinen apulupauskonferenssi käynnistyy 23.11. Tilaisuuden pyrkimyksenä on varmistaa Afganistanin kehitystä ja vakautta edistävien sitoumusten jatkaminen.

Konferenssi pidetään kriittisessä tilanteessa. Humanitaarisen avun tarpeessa olevien määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuoden 2019 alussa arvioitiin 6,3 miljoonan ihmisen olevan avun tarpeessa. Osin koronapandemian myötä määrä on nyt kasvanut 14 miljoonaan, joista lapsia on noin puolet.

Tilanteen vakavuutta osoittaa myös se, että lähes 6000 siviiliä on YK:n tietojen mukaan tapettu tai haavoittunut tämän vuoden ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. Kuolleista lähes kolmannes on lapsia. Vaikka uhrien määrä onkin pienentynyt viime vuodesta, on Afganistan yhä maailman vaarallisimpia paikkoja lapsille.

– Kotimme tuhottiin. Kolme veljeäni kuoli ja käteni haavoittui. Minä vain itkin. Nyt asumme teltassa. Toivon, että tulisi rauha ja voisimme muuttaa kotiin, sanoo yhdeksänvuotias Shogofa, jonka kotiin kohdistui raketti-isku.

Afganistanissa ainakin 26 025 lasta on saanut surmansa tai vammautunut vuosien 2005 ja 2019 välisenä aikana. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin viisi lasta on tapettu tai haavoittunut jokaisena päivänä viimeisen 14 vuoden aikana.

– Afganistanissa väkivaltaisuudet eivät ole laantuneet huolimatta syyskuussa Qatarissa käynnistyneiden rauhanneuvotteluiden. Siviileihin kohdistuneet iskut jatkuvat ja kymmenien lasten raportoidaan nyt kuolleen tai haavoittuneen viikoittain, toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten ohjelmajohtaja.

– Lasten kohtaamat haasteet ovat Afganistanissa mittavat. Sukupolvi toisensa jälkeen ei ole kokenut muuta kuin konfliktia. Sen lisäksi että lapsilta evätään turvallinen lapsuus, he myös menettävät tulevaisuutensa. Koulua käymättömiä lapsia oli 3,7 miljoonaa jo ennen koronapandemian tuomia rajoitustoimia, toteaa Haaranen.

–Yhä useamman perheen kamppaillessa toimeentulonsa kanssa on vaarana, että haitallinen lapsityö ja varhaiset avioliitot yleistyvät. On selviä merkkejä siitä, että yhä useampi lapsi altistuu sekä kotiväkivallalle, että sukupuolistuneelle väkivallalle, toteaa Haaranen.

Lasten ja perheiden auttamiseksi tarvitaan lisää varoja

YK:n Afganistania koskevan avustussuunnitelman toteuttaminen edellyttäisi yksin tänä vuonna 1,1 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tästä summasta on katettu vain 45 prosenttia. Monet avunantajien aiemmin tekemät sitoumukset ovat nyt vuodenvaihteessa umpeutumassa.

Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa avuantajilta tahtoa Afganistanin tukemiseen. Varoja tarvitaan niin rauhanpyrkimysten edistämiseen kuin hätäapuun ja kehitysohjelmien toteutukseen.

– Suomi on tähän mennessä osoittanut kiitettävää aloitteellisuutta ja vastuunkantoa Afganistanin suhteen. Suomen pitää nyt yhdessä muiden avunantajien kanssa sitoutua antamaan jatkossakin kipeästi tarvittavaa tukea Afganistaniin. Lapset ei saa jättää ilman heidän tarvitsemaansa apua, sanoo Haaranen.

Afganistanin apulupauskonferenssiin liittyen Pelastakaa Lapset järjesti maanantaina 16.11 yhdessä UNICEFin, World Visionin ja Global Coalition to Protect Education from Attack:in kanssa sivutapahtuman keskittyen erityisesti koulutuksen mahdollistamiseen ja lasten suojeluun konfliktissa. Ruotsin ja Norjan tukemassa tilaisuudessa nostettiin esille seuraavat elintärkeät asiat Afganistanin tulevaisuudelle:

  • Opetusalan tukea Afganistanille tulisi kasvattaa, jotta maassa voidaan taata turvallinen ja hyvä koulutus myös niille 3.7 miljoonalle lapelle, jotka eivät tällä hetkellä ole koulussa.
  • Terveysalan tukeen pitäisi sitoutua pitkäjänteisesti. Painopisteenä tulisi olla aliravitsemuksen ennaltaehkäisy ja hoito osana perusterveydenhuoltoa.
  • Lasten suojeluun tarkoitettua tukea tulisi priorisoida Afganistanin lasten kasvavat tarpeet huomioiden sen kerrannaisvaikutusten vuoksi. Tuki mahdollistaisi myös osaltaan lastensuojelua koskevan lainsäädännön toteuttamista ja jalkauttamista.

Pelastakaa Lapset kehottaa myös kansainvälistä yhteisöä tukemaan rauhanprosessia kaikin tavoin, jotta tulevat sukupolvet voisivat kasvaa turvallisissa olosuhteissa, ilman jatkuvaa pelkoa väkivallasta.

Auta konflikteista käriviä lapsia