Digipelaaminen on hyvä harrastus. Mutta kuten kaikessa, aikuisen on hyvä tietää muutamia perusjuttuja itse. Pelaaminen itsessään ei ole haitallista.
- Perehdy lapsesi suosikkipeliin tai -peleihin. Mikä niissä viehättää, pelataanko niitä yksin vai kavereiden kanssa ja mitä niissä tehdään. Kun pelit ovat tuttuja, myös pelikasvatus helpottuu.
- Muista, että pelaaminen voi olla harrastus siinä missä moni muukin. Suhtaudu avoimella, uteliaalla mielellä ja tarkastele omia asenteitasi pelaamiseen liittyen. Jos lapsen on helppo puhua pelaamisesta, myös mahdollisia ongelmatilanteita on helpompi selvittää.
- Peliajan tarkkailua tärkeämpää on huolehtia sopivista sisällöistä, ja että pelaaminen on sopivassa roolissa lapsen elämässä. Lapset ovat yksilöitä myös pelaamisen suhteen.
- Mikäli sille on tarvetta, sopikaa pelaamiselle yhdessä säännöt, jotka miellyttävät kaikkia osapuolia. Kun säännöt on tehty yhdessä, niihin on helpompi sitoutua.
- Tutustu pelien ikärajoihin. Peleillä on sitovat ikärajat aivan kuten elokuvilla. Osa peleistä on tarkoitettu ainoastaan aikuisille.
- Pelit ovat lapsille usein tärkeä osa arkea, ja erityisesti nuoremmat lapset pelaavat mielellään yhdessä vanhempiensa kanssa. Myös pelaaminen voi olla yhteistä leikkiä, joten kokeile itsekin rohkeasti.
- Pelaaminen itsessään ei ole epäterveellistä, mutta esimerkiksi liian pitkään paikallaan tai huonossa asennossa istuminen on. Huolehdi siitä, että pelaamisen lomassa pidetään riittävästi taukoja ja että pelipisteen ergonomia on kunnossa. Esimerkiksi aikuisille mitoitettu tietokonepöytä ja -tuoli voivat johtaa lapsen huonoon peliasentoon.
- Pelaaminen on hyvä lopettaa vähintään tuntia ennen nukkumaanmenoa, että keho ja mieli ehtivät rauhoittua. Koskee myös aikuisia.