Jos saisit satojen yksittäisten lasten ja nuorten huomion ja keskittymisen muutamaksi minuutiksi, mitä kysyisit heiltä? Miten kysymykset voisi muotoilla sellaisiksi, että lapset ja aikuiset ymmärtäisivät ne samalla tavalla? Huomaammeko aikuisina kysyä lapsilta juuri niistä asioista, jotka ovat heille itselleen tärkeitä? Tällaisten kysymysten pohtiminen liittyi osaksi tämän vuoden Lapsen ääni –kyselyn suunnittelua.
Lapsen ääni on vuosittain toteutettava nettikysely, jonka tarkoituksena on kartoittaa lasten ja nuorten vointia sekä tarjota heille mahdollisuus esittää omia ajatuksiaan liittyen vaihtuviin ajankohtaisiin teemoihin. Tänä vuonna kyselyn keskeisinä teemoina ovat koronavuoden vaikutukset lasten ja nuorten jaksamiseen sekä turvallisuuden ja turvattomuuden kokemukset. Kohderyhmänä ovat 12–17-vuotiaat kaikkialla Suomessa, ja kysely on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
VASTAA LAPSEN ÄÄNI -KYSELYYN >>
Kulunut vuosi on ollut täynnä uudenlaisia haasteita ja epävarmuutta, minkä vuoksi nyt on erityisen tärkeää pysähtyä kuuntelemaan, mitä lapsille ja nuorille kuuluu sekä mitä he toivovat. Alun perin tilapäisiksi luullut vaihtelevat rajoitustoimet, etäopetus ja muutokset harrastustoiminnassa ovat tällä välin muotoutuneet osaksi lapsiperheiden arkea. On tärkeä selvittää, miten tämä pitkittynyt poikkeustila on konkreettisesti vaikuttanut lasten ja nuorten elämään ja hyvinvointiin. Minkälaisia haasteita he ovat kohdanneet? Mikä on auttanut heitä sopeutumaan? Millaisena he näkevät tulevaisuuden?
Lapsen ääni -kyselyn tehtävänä edistää nuorten äänen kuulumista
Koska Lapsen ääni -kyselyn keskeinen tehtävä on edistää lasten ja nuorten äänen kuulumista yhteiskunnassa, kysymysten valitseminen ja muotoilu ovat tarkan harkinnan kohteena. On vaikea saada tietoa asioista, joista ei osata kysyä, tai jos vastaajat käsittävät kysymykset eri tavalla kuin kyselyn laatijat ovat ne ajatelleet. Lapsi voi kokea hyvin turhauttavaksi sen, jos vaihtoehdot eivät kuvaa hänen tilannettaan tai mielipidettään, mutta on pakko vastata jotain. Miksi tällaisia kysellään? Miten tämä auttaa minua mitenkään?
Me aikuiset teemme töissämme kaikilla yhteiskunnan tasoilla paljon lapsia koskevia isoja ja pieniä päätöksiä. Myös siinä mitä tiedonkeruuseen tulee, meillä aikuisilla on enemmän päätösvaltaa, kun osaamme aina edes ajatella. Hahmotamme aikaa, tulevaisuutta, asiayhteyksiä ja tieteellisiä faktoja aivan eri lailla kuin lapset ja nuoret. Lapset puolestaan osaavat esittää maailmasta ja sen toimintatavoista yllättäviä havaintoja, joita aikuiset taas eivät ikinä tulisi edes ajatelleeksi.
Miten tehdä kyselyistä lapsiystävällisempiä?
Monet aiheista, joista on tärkeä kysyä, liittyvät mahdollisesti myös hyvin kipeisiin elämän todellisuuksiin, joiden keskellä vastaajat juuri sillä hetkellä elävät. Kysymykset voivat osua arkaan paikkaan, ja nykytilanteen vaikeudet alkavat pyöriä mielessä. Samaan aikaan kun on tärkeä saada tietoa lasten ja nuorten voinnista, kyselyllä kerättyyn tietoon liittyy omanlaistaan moraalista vastuuta ja aikuisten velvollisuutta pyrkiä reagoimaan vastauksista herääviin avun tai muutoksen tarpeisiin.
Kyselyistä on mahdollista tehdä lapsiystävällisempiä käyttämällä yksitulkintaista kieltä ja kysymyksiä, jotka eivät aliarvioi vastaajaa, mutta tekevät kyselyyn vastaamisesta mahdollisimman vaivatonta. Itsensä voi yrittää kuvitella vastaajan paikalle ja miettiä, millaisissa eri olosuhteissa ja perheissä lapset ja nuoret elävät, mitä he eri kysymyksistä ajattelisivat ja miten he niihin silloin vastaisivat. Tarvitessa vastaajilla on hyvä olla mahdollisuus kuvata tilannettaan tai näkemyksiään tarkemmin omin sanoin. Lapsille ja nuorille on myös hyvä selittää, miksi vastaaminen on heidän kannaltaan hyödyllistä ja tärkeää, miksi tietoa tarvitaan ja mihin sitä käytetään.
”Vastaukset ovat nettikyselyssä anonyymejä ja kasvottomia, mutta jokainen vastaus on kuitenkin lapsen ääni ja taukokuva heidän elämästään sillä hetkellä.”
Haluaisin sanoa kaikille kyselyn kohderyhmään kuuluville sekä kyselyyn jo vastanneille, että heidän vastauksensa ovat tärkeitä, samoin kun heidän hyvinvointinsa on tärkeää. Joskus nuorista saattaa tuntua, että asioita kysellään lämpimikseen tai että kyselyiden tarkoitusperät jäävät kätköön jonnekin aikuismaailman viidakoihin. Vastaukset ovat nettikyselyssä anonyymejä ja kasvottomia, mutta jokainen vastaus on kuitenkin lapsen ääni ja taukokuva heidän elämästään sillä hetkellä. Jos voisin istahtaa alas kaikkien vastaajien kanssa ja kysyä heidän kuulumisiaan kasvotusten, niin tekisin sen. Nettikyselyn täyttämisestä ei valitettavasti välity samanlaista tärkeää kokemusta siitä, että joku kuuntelee tai on kiinnostunut. Tällaista ilmapiiriä ja tuntemusta kuitenkin toivoisin tavoiteltavan suunniteltaessa lapsille ja nuorille suunnattuja kyselyjä.
Lapsen ääni 2021–kysely on avoinna verkossa 12.4. – 2.5.2021 ja vastaamaan pääsee osoitteessa:
https://link.webropolsurveys.com/s/lapsenaani2021
Mira Pekkinen,
Lapsen ääni –kyselyn harjoittelija,
Pelastakaa Lapset ry