”Kaipaan kouluani niin paljon, koska se on toinen kotini.” Näin kuvailee Jordanian Zaatarin pakolaisleirillä elävä 14-vuotias Maya* tuntojaan. Tyttö ei ole yksin näiden ajatusten kanssa, sillä koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat ympäri maailman vaikuttaneet jopa 1,6 miljardin lapseen ja opiskelijaan. Kyseessä on laajin lasten ja nuorten koulutusta uhkaavaa kriisi.
”Mitä kauemmin lapsi on opetuksen ulkopuolella, sitä suurempi on vaara, että lapsi ei ikinä palaa kouluun.”
Monin paikoin vasta suunnitellaan koulujen avaamista uudelleen, toisaalla rajoitustoimia on jälleen otettu käyttöön epidemian toisen aallon johdosta. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää varmistaa, ettei kenenkään lapsen koulunkäynti keskeydy pidemmäksi ajaksi. Mitä kauemmin lapsi on opetuksen ulkopuolella, sitä suurempi on vaara, että lapsi ei ikinä palaa kouluun. Koulua käymättömien lasten lukumäärä uhkaa kasvaa jo tämän vuoden aikana peräti kymmenellä miljoonalla.
Jordaniassa pakolaisleirillä oleva syyrialainen Maya on voinut jatkaa opintojaan etänä muun muassa televisiota hyödyntäen. Opettajilleen hän lähettää kotitehtävänsä WhatsAppin kautta. Lukemattomat lapset eivät kuitenkaan ole yhtä onnellisessa asemassa. Monissa maissa ei ole kattavia järjestelmiä, jotka mahdollistaisivat lasten etäopinnot. Vaikka tällaisia olisikin olemassa, äärimmäisessä köyhyydessä elävien perheiden on vaikea hankkia tarvittavia oppimateriaaleja, televisioista ja radioista saatikka mobiililaitteista puhumattakaan.
Aiemmin syksyllä julkaistussa Pelastakaa Lasten maailmanlaajuisessa kyselytutkimuksessa todettiin, että jopa 80 prosenttia lapsista katsoo oppineensa vain vähän tai ei lainkaan koulujen sulkeutumisen jälkeen.
Koulut avattava niin pian kuin mahdollista
Koulujen sulkemiseen on ollut vahvat perusteet. Pelastakaa Lapset on kuitenkin ajanut sitä, että oppilaitosten toiminta on käynnistettävä uudelleen välittömästi, kun tämä on turvallista tehdä. Lähiopetukseen siirtyminen on tehtävä suunnitellusti ja hallitusti. Osana tätä on kouluun palaaville lapsille varmistettava riittävästi tukea ja samalla on varattava tähän resursseja, jotta kaikki koulusta putoamisvaarassa olevat lapset saadaan ohjattua takaisin opin tielle.
Opettajia ei saa unohtaa
Entisenä opettajana minun on helppo yhtyä opettajien ympäri maailmaa esittämiin huoliin ja vaatimuksiin. Kasvattajat ovat kuluvan vuoden aikana olleet oppilaidensa lailla suuren paineen alla. Myös opettajat ovat joutuneet lyhyessä ajassa omaksumaan uusia työtapoja. Opettajat kantavat vastuuta niin oppilaidensa oppimisesta, kuin myös heidän hyvinvoinnista ja turvallisuudesta – ja omasta.
Koulujen avauduttua Zimbabwessa monet julkisen puolen opettajista ovat menneet lakkoon. He ovat esittäneet huolensa koulujen puutteellisista hygienia- ja sanitaatio-oloista. He myös vaativat parannuksia heikkoon palkkaukseensa. Vaikka opettajan työn usein katsotaan olevan kutsumus, on palkalla kuitenkin voitava ruokkia oma perhe.
Koulutus on jokaisen lapsen oikeus
Koulunkäynnillä – tai sen puuttumisella – on syvälliset vaikutukset lapsen koko kehitykseen ja tulevaisuuteen.
Pakolaisleirillä elävällä Mayalla on oma vahva näkemys koulunkäynnin tärkeydestä: ”Tutkinto antaa tytöille voimaa. Ilman koulutusta, tyttö ei saa töitä eikä muutakaan elämässään. Naisten voimaantumisen myötä he saavat töitä ja tuloja, joita kukaan mu ei voi hallita.”
Max Holm
tiedottaja
Pelastakaa Lapset