152 miljoonan lapsen kasvot
Kuvittele mielessäsi 28 väkiluvultaan Suomen kokoista maata. Ajattele, että näiden 28 maan jokainen asukas on 5-17 –vuotias lapsi ja jokainen heistä tekee työtä. Nämä lapset työskentelevät maanviljelijöinä, kotiapulaisina, tehdastyöntekijöinä, jätteiden käsittelijöinä, katukaupustelijoina, mineraalien ja jalokivien kerääjinä, kerjäläisinä, huumeidenvälittäjinä, lapsisotilaina, seksityöntekijöinä. Puolet heistä tekee työtä, joka vaarantaa suoraan heidän terveytensä, kehityksensä ja hyvinvointinsa. He altistuvat onnettomuuksille, terveysriskeille, kuritukselle, väkivallalle ja raiskauksille. Useimmille koulunkäynti on toteutumaton haave ja monilta puuttuu asunto, puhdas vesi ja riittävä ruoka. He ovat lapsityöläisiä. Kansainvälisen työjärjestö ILOn arvion mukaan lapsityötä tekeviä on maailmassa 152 miljoonaa.
Lasten oikeuksien rikkomuksiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan havahdutaan surullisen usein vasta silloin kun sille saadaan kasvot.
Lasten oikeuksien rikkomuksiin ja lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan havahdutaan surullisen usein vasta silloin kun sille saadaan kasvot. Toimittajat Liselott Lindström ja Sara Rigatelli kertoivat maaliskuussa julkaistussa artikkelissaan Kongon demokraattisessa tasavallassa kobolttia keräävistä lapsista ja metallin matkasta maailmalle ja lopulta muun muassa matkapuhelimien akkuihin. Samoilla linjoilla oli toimittaja Sara Vainion artikkeli marraskuussa julkaistun NORC-instituutin ”kaakaoraportin” tuloksista – haitallinen lapsityövoiman käyttö ei ole vähentynyt lupauksista huolimatta. Lasten arkipäiviin tulisi suomalaisten Mikkojen ja Emmojen tapaan kuulua koulunkäyntiä, kavereiden kanssa pelaamista, ja vaikkapa esiteinimäistä vanhemmille kiukuttelua. Mutta todellisuus onkin hyvin toisenlainen. Näin siitä huolimatta, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin hyväksytty ihmisoikeussopimus ja sen mukaan jokaisella lapsella on synnynnäinen oikeus koulutukseen, terveyteen, tasa-arvoon ja turvaan.
Kun reagoimme, olemme jo myöhässä
Haitallisen lapsityön taustat ovat moninaiset ja siksi ratkaisujen löytämiseenkin tarvitaan yhteistyötä. Haitallinen lapsityö on tehtävä näkyväksi. Kaikkein tärkeintä on pureutua haitallisen lapsityön syihin, jotta sitä voitaisiin torjua. Hallitukset ja riskimaissa toimivat yritykset on saatava mukaan, jotta työelämän ja lastensuojelun lait ja ohjeistukset saadaan kuntoon ja niiden toteutusta myös seurataan. Vanhempien ja huoltajien sekä yhteisöjen kanssa tehtävä työ lisää ymmärrystä haitallisen lapsityön vaikutuksista ja auttaa huomioimaan ja poistamaan riskejä ja varmistamaan, että lapset pääsevät kouluun. Köyhyys on lapsityön tärkein syy. Lapset tekevät töitä, koska se on heille ja heidän perheilleen elinehto.
Lapset joutuvat usein tekemän hyvin raskasta ja vaarallista työtä. Kuvan 10-vuotias tyttö sai astman työskennellessä tiilitehtaalla Nepalissa. Kuva: Oli Cohen/Pelastakaa Lapset
Kaikki lasten tekemä työ ei ole lapsityötä. Lapsi voi hyötyä saamastaan työkokemuksesta ja lisäansioista jos työtehtävässä ajoissa huomioidaan lapsen ikä- ja kehitystaso sekä turvallisuuteen liittyvät seikat, eikä työ haittaa koulunkäyntiä. Kaikissa maissa on kuitenkin selkeästi määriteltävä, minkälainen lapsen tekemä työ on hyväksyttävää ja miten työtä tekevien lasten oikeuksia suojellaan, jotta heistä ei tule lapsityöläisiä.
Yritykset mukaan lapsityön vastaiseen toimintaan
Maailmanlaajuisten haasteiden, kuten äärimmäisen köyhyyden tai haitallisen lapsityön torjunnan, ratkaiseminen ei onnistu ilman yksityisen sektorin ja yritysten osallistumista. Vaikka esim. monet valtiot ja Euroopan unioni ovat hyväksyneet säädöksiä ja vastuukäytäntöjä, valtaosa yritysten vastuullisuustoiminnasta on perustunut vapaaehtoisuuteen. Tämä tulee kuitenkin muuttumaan uuden EU:n laajuisen yritysvastuulain myötä, joka tulee velvoittamaan yritykset välttämään ja vähentämään toimintansa kielteisiä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia koko unionin alueella. Laki tulee kattamaan kaikki toimialat ja sitä voidaan soveltaa kaikenkokoisiin yrityksiin, mikä luo reilun ja samankaltaisen pohjan yritysten toiminnalle Euroopassa.
Jo nyt vastuulliset kansainvälisesti toimivat yritykset pyrkivät varmistamaan ja valvomaan, että lapsityövoimaa ei ole käytetty omassa tuotannossa eikä toimitusketjuissa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutusta niin omille paikallisille työntekijöille kuin alihankkijoille, tiukkoja ja vastuullisia hankintaperiaatteita ja alihankintaketjun auditointeja. Uuden lain myötä vastuullinen liiketoiminta tulee olemaan laissa säädettyä, ei vain isojen ja vastuullisten firmojen pääosin vapaaehtoisia toimia.
Maailmanlaajuisten haasteiden, kuten äärimmäisen köyhyyden tai haitallisen lapsityön torjunnan, ratkaiseminen ei onnistu ilman yksityisen sektorin ja yritysten osallistumista.
Tämän lisäksi yritykset voisivat vaikuttaa myös lapsityön taustalla oleviin juurisyihin, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja kouluttamattomuuteen. Esimerkiksi voidaan varmistaa, että tuotantoketjujen työntekijöille maksetaan palkkoja, jotka riittävät elättämään perheen ja turvaamaan heidän pääsynsä peruspalveluihin. Riittävillä palkoilla varmistetaan, että lapset pääsevät kouluun, eivätkä joudu perheen lisätienestien hankkijoiksi.
Yritykset voivat pyrkiä vaikuttamaan myös sen maan hallitukseen, jonka alueella tuotantoa tapahtuu ja koko omaan toimialaansa joko yksinään, muiden yritysten tuella tai yhdessä muiden toimijoiden, kuten kansalaisjärjestöjen kanssa ja rahoittamalla lapsityön ehkäisemiseksi tehtävää työtä.
Vastuullisella toiminnalla yritykset saavat myös kilpailuetua – niin yrityksen brändin kuin liiketoiminnan näkökulmasta. Kuluttajat ovat entistä tietoisempia valinnoistaan ja vaativat tietoa valintojensa taustalle. Haitallisen lapsityön avulla valmistetut tuotteet eivät ole kuluttajien tai yritysasiakkaiden valinnoissa ykkössijalla.
Lasten mielenosoitus lapsityötä vastaan Intian Rajasthanissa. Kuva: Pelastakaa Lapset
Ubuntu – minä olen, koska me olemme – aika toimia yhdessä haitallisen lapsityön poistamiseksi
Vuosi 2021 on kansainvälinen lapsityön poistamisen teemavuosi. Lapsityön poistaminen on mahdollista. Viimeisen 20 vuoden aikana työtä tekevien lasten määrä on vähentynyt lähes 100 miljoonalla, mutta jos emme toimi nopeasti ja yhdessä, koronaepidemia uhkaa kumota saavutetun edistyksen köyhyyden lisääntyessä. Vähiten kehittyneiden maiden lapset kärsivät eniten koronan vaikutuksista. Lapset tarvitsevat tekoja, eivät lupauksia. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö, mukaan lukien haitallinen lapsityö, ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa.
Jos emme toimi nopeasti ja yhdessä, koronaepidemia uhkaa kumota saavutetun edistyksen köyhyyden lisääntyessä.
Kansainvälisen sosiaalityön päivän teema oli tänä vuonna Ubuntu. Ubuntu on afrikkalainen käsite, joka pohjimmiltaan merkitsee, että ihminen ei voi olla ihminen ilman toisia ihmisiä. Ubuntu ohjaa meitä ajattelemaan epäitsekkäästi. Tekemään tekoja, jotka vahvistavat maailmanlaajuista solidaarisuutta ja yhteyttä. Voimme jokainen omalta osaltamme olla vaatimassa, ubuntu-hengessä, että kun nautimme suklaan sulamisesta suussa, aamukahvin tuoksusta tai kännykän näpyttelystä, ilomme ja mielihyvämme ei ole aiheuttanut kärsimystä lapsille. Sen sijaan tekomme ja valintamme voivat olla osa ratkaisua ja luoda mahdollisuuksia lasten kasvulle ja kehittymiselle.
Vuosi 2021 julistettu lapsityön poistamisen kansainväliseksi teemavuodeksi. Maailman valtiot ovat sitoutuneet lopettamaan lapsityön kaikissa muodoissaan vuoteen 2025 mennessä.
Anne Kanene, lastensuojelun asiantuntija
Camilla Ekholm, yritysyhteistyön kumppanuuspäällikkö