Tällä viikolla, 20. marraskuuta, vietetään Lapsen oikeuksien päivää ja samalla YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta. Pelastakaa Lapset on taistellut lasten oikeuksien puolesta jo 100 vuotta. Maailmanlaajuisen Save the Children -liikkeen perustaja Eglantyne Jebb luonnosteli lapsen oikeuksista julistuksen, jonka Kansainliitto hyväksyi vuonna 1924. Julistus loi pohjaa tulevalle yleissopimukselle, joka hyväksyttiin YK:n yleisistunnossa 30 vuotta sitten, vuonna 1989.
Ihmisoikeudet ovat kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia ja vapauksia. Lapsen oikeuksien sopimus on ihmisoikeussopimus, joka määrittelee maailman kaikille lapsille kuuluvat oikeudet. Sopimuksessa tunnustetaan, että lapsilla on perusoikeuksien lisäksi erityisiä oikeuksia, johtuen siitä, että he ovat ikänsä ja asemansa takia erityisen suojelun tarpeessa. On erittäin merkityksellistä, että lapset tunnustettiin oikeuksien haltijoiksi.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa säädetään osaksi kansainvälistä oikeutta periaatteet, joiden mukaan lapset eivät ole ”aikuisten omaisuutta”, ja että lapset ovat kykeneväisiä ilmaisemaan omia näkemyksiään.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa asetetaan vähimmäisnormeja ja hallitsevia periaatteita siitä, miten lapsia tulee kohdella kaikissa yhteiskunnissa. Sopimus on ratkaisevasti vaikuttanut siihen, että lasten asemassa ja elinehdoissa on tapahtunut edistystä viimeisten 30 vuoden aikana.
Vuodesta 1990 lähtien:
- alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on puolittunut.
- koulua käymättömiä lapsia on 42 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000.
- aliravitsemuksesta johtuvista kasvuhäiriöistä kärsivien lasten määrä on vähentynyt yli kolmanneksella.
”Voimme olla ylpeitä siitä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus on edelleen maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. On kuitenkin tehtävä paljon työtä, jotta nämä oikeudet myös käytännössä toteutuvat, että jokaiselle lapselle turvataan elämän perusedellytykset ja turvallinen kasvuympäristö sekä mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Toimet lapsen oikeuksien turvaamiseksi ovat olleet riittämättömiä, ja edistys on jakautunut epätasa-arvoisesti”, sanoo pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä.
Oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien noudattamisen rapautumista esiintyy maailmanlaajuisesti, niin valtioiden kuin valtioista riippumattomien toimijoiden taholta. Tämä kehityssuunta koskee myös lasten, ja erityisesti tyttöjen ihmisoikeuksia.
- Joka vuosi 1,7 miljardia lasta kokee väkivaltaa jossakin muodossa
- Yli 420 miljoonaa lasta – lähes joka viides maailman lapsista – elää konfliktialueella; lähes 30 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2016.
- Noin 5,3 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta kuoli vuonna 2018. Suuri osa lapsista menehtyi ehkäistävissä tai hoidettavissa oleviin syihin, kuten keuhkokuumeeseen.
- 317 miljoonaa lasta - yksi neljästä peruskouluikäisestä lapsesta – ei opi lukemaan tai kirjoittamaan, vaikka he käyvätkin koulua.
- Joka minuutti 4 alle 15-vuotiasta tyttöä joutuu naimisiin.
- Yli 700 miljoonaa lasta elää sellaisen hallinnon alla, jossa kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia loukataan tai rajoitetaan systemaattisesti.
On tärkeämpää kuin koskaan, että lasten oikeuksia kunnioitetaan ja suojellaan. Tarvitaan pitkäjänteistä poliittista sitoutumista, vastuullisuutta sekä konkreettisia toimia lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoon. Muutoin lapset kärsivät jatkossakin heidän oikeuksiensa päivittäisistä loukkauksista.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ratifioinnin jälkeen maailma on 30 vuodessa muuttunut paljon. Sopimus elää ajan myötä. Tällä hetkellä on tarvetta vahvistaa ja luoda oikeusstandardeja erityisesti lasten oikeuksien vaalimiseen ja suojeluun digitaalisissa ympäristöissä. Pelastakaa Lapset muistuttaa myös, että lasten toimintaa omien oikeuksiensa ajajina tulee kaikin tavoin tukea.
Suomi on sisällyttänyt YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen lainsäädäntöönsä vuodesta 1991 lähtien. Tämä ei kuitenkaan ole ollut riittävää lasten oikeuksien ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Valtion suurin haaste on ollut se, että Suomi ei ole toimeenpannut sopimusta johdonmukaisesti ja on saanut tätä koskevan huomautuksen YK:n lapsen oikeuksien komitealta.
Vaadimme suomalaisilta päättäjiltä:
- Lapsistrategian valmisteluun johdonmukaista tarttumista.
- Lapsia koskevien päätösten lapsivaikutusten huolellista arviointia, jotta myös haavoittavassa asemassa olevat lapset saavat tukea.
- Lasten ja nuorten kuulemisen ja näkemysten yhä parempaa huomioon ottamista heidän yhteisöissään.
- Vastuuta siitä, että kaikki lapset saavat riittävästi tietoa heidän oikeuksistaan
Vaadimme kaikkia hallituksia:
- Määrittelemään erityisiä toimia lapsen oikeuksien toteutumisen edistämiseksi jokaisen lapsen osalta, erityisesti huomioiden kaikkein syrjäytyneimmät ja heikoimmassa asemassa olevat lapset.
- Tunnustamaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi (12. artikla) ja varmistamaan, että lapsia osallistetaan tarkoituksenmukaisella tavalla päätöksentekoon.
- Puolustamaan ja noudattamaan lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyjä oikeuksia, erityisesti haasteellisissa olosuhteissa sekä tilanteissa, joissa lapset ovat erityisen haavoittuvaisia, kuten aseellisissa konflikteissa.
Lapsen oikeuksien yleissopimuksen täyttäessä 30 vuotta, Pelastakaa Lapset muistuttaa niin kansalaisia kuin poliittisia päätöksentekijöitä siitä, että lapsilla on oikeus tulla kuulluksi, ja että he haluavat tuoda äänensä kuuluviin. Lasten osallisuuden toteutuessa tarkoituksenmukaisella tavalla saadaan muutosta aikaan.