Pelastakaa Lapset vaatii, että lasten palautukset EU-maista Afganistaniin on lopetettava välittömästi.
Samalla kun EU:n johtajat valmistautuvat kokoontumaan torstaina Brysseliin keskustelemaan maahanmuutosta, Pelastakaa Lasten uusi raportti paljastaa, että tuhansia lapsia ja aikuisia Afganistaniin palauttavat Euroopan maat eivät riittävästi tue heidän paluutaan ja uudelleen integroitumista. Lapsia palautetaan vaaralliseen ympäristöön, jossa heihin kohdistuvia uhkia ovat esimerkiksi väkivaltaiset hyökkäykset ja aseistettujen joukkojen harjoittama värvääminen.
Lisäksi EU:n jäsenvaltioiden ja Afganistanin hallituksen välinen yhteistyö on vähäistä ja palautetuista lapsista saadaan äärimmäisen vähän tietoa, jolloin haavoittuvassa asemassa olevat lapset jäävät yksin ja väliinputoamisen vaara on erittäin suuri.
Raportissa nimeltä ”From Europe to Afghanistan: Experiences of Child Returnees” tarkastellaan EU:n jäsenvaltioiden, kuten Ruotsin ja Saksan, sekä Norjan palautusprosesseja edellisten viiden vuoden ajalta. Tutkimukseen liittyvään kyselyyn osallistui 53 Afganistaniin palautettua lasta. Lisäksi kymmenet lapset ja heidän vanhempansa tai huoltajansa osallistuivat syvähaastatteluun.
Tutkimuksen keskeisiä löydöksiä
- Lähes kolme neljäsosaa tutkimukseen osallistuneista lapsista sanoi, että he eivät tunteneet oloaan turvalliseksi palautusprosessin aikana, ja yli puolet lapsista ilmoitti kokeneensa pakottamista tai väkivaltaa. Joukossa oli myös lapsia, jotka ilmoittivat palanneensa vapaaehtoisesti.
- Lähes puolet lapsista palasi Afganistaniin yksin tai poliisin saattamana.
- Vain kolmelle lapselle oli tehty erillinen uudelleenkotoutussuunnitelma.
- Kolme neljäsosaa lapsista ei sulkenut pois uuden maastamuuton mahdollisuutta seuraavan vuoden aikana.
- 45 lasta 53:sta oli käynyt koulua Euroopassa, mutta vain 16 oli käynyt koulua Afganistaniin paluun jälkeen. Kolme neljäsosaa lapsista ilmoitti suurimmaksi tarpeekseen koulutuksen.
- Lähes yksi viidestä sanoi jonkun yrittäneen paluun jälkeen värvätä heidät taistelemaan, muuhun väkivaltaan tai osallistumaan sotilaallisen ryhmän toimintaan.
Palautettuja lapsia uhkaavat vaarat
— EU:n jäsenvaltiot unohtavat velvollisuutensa suojella ja tukea äärimmäisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia heti, kun nämä saapuvat Afganistaniin. Lapset jätetään oman onnensa nojaan erittäin turvattomassa maassa, jonka järjestelmä ei tarjoa lähes minkäänlaista seurantaa tai tukea, sanoo Pelastakaa Lasten eurooppalaisen maahanmuuton vaikuttamistyön neuvonantaja Karen Mets.
Vaarana on, että lapset joutuvat aseistettujen ryhmien värväämiksi ja väkivaltaisten hyökkäysten uhreiksi, heihin kohdistuu sosiaalista leimautumista ja heidän oikeutensa koulutukseen evätään. Lisäksi useat Pelastakaa Lasten haastattelemat ”palautetut” olivat tosiasiassa syntyneet Afganistanin ulkopuolella eivätkä olleet koskaan käyneetkään maassa, ennen kuin EU lähetti heidät sinne.
— EU:n hallitukset eivät voi sulkea silmiään Afganistanin tilanteelta. Niillä on laillinen ja moraalinen velvollisuus suojella näitä lapsia. Niiden on otettava vastuuta ja lakattava ensi alkuun palauttamasta afganistanilaisia lapsia yhteen maailman vaarallisimmista maista.
YK:n uudet tiedot osoittavat, että vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla kuoli ennätysmäärä afganistanilaisia siviilejä: lähes 1 700 ihmistä kuoli ja tuhansia loukkaantui konfliktin seurauksena. Näiden joukossa oli 363 kuollutta ja 992 loukkaantunutta lasta. Samaan aikaan YK on ilmoittanut, että hallituksenvastaisten ryhmien tekemien kouluiskujen määrä on lisääntynyt huolestuttavasti Afganistanissa.
Puutteellinen valmistautuminen ja seuranta
Pelastakaa Lasten tutkimus osoitti, että Afganistaniin palautettujen lasten määrää koskevat tiedot ovat puutteellisia, että palautettuihin lapsiin kohdistuu koettua ja todellista sosiaalista leimautumista Euroopassa oleskelun vuoksi ja että lapset kokevat usein, että heitä ei kuunnella, tai he eivät ymmärrä palautusprosessia tai omia oikeuksiaan.
Nuoret, jotka oli karkotettu heidän täytettyään 18 vuotta, kertoivat tutkijoille, että heillä ei ollut verkostoja tai kontakteja Afganistanissa. He kokivat olevansa huonosti valmistautuneita ja saaneensa liian vähän tietoa paluuta koskevista olosuhteista. Heille laitettiin usein käsiraudat ja heitä kohdeltiin kuin rikollisia, eivätkä he aina puhuneet maan kieltä.
– On selvää, että nämä kriittiset maahanmuuton hallintaa koskevat päätökset perustuvat Euroopan poliittiseen tilanteeseen eivätkä suinkaan runsaisiin todisteisiin siitä, että Afganistan ei ole turvallinen paikka palauttaa lapsia, Karen Mets sanoo.
Tutkimukseen osallistuneista 23 sanoi palanneensa vapaaehtoisesti. Hyvin harvalla motiivina oli kuitenkaan aito halu palata kotimaahan. Kyse oli pikemminkin siitä, ettei muutakaan vaihtoehtoa ollut.
Lapsen etu vaatii palatusten keskeyttämistä
Pelastakaa Lapset vaatii, että lasten ja nuorten palauttaminen Euroopasta Afganistaniin keskeytetään välittömästi.
Järjestö kehottaa lapsia palauttavia hallituksia määrittämään ennen palauttamista, mikä on lapsen parhaan edun mukaista, jotta lasten oikeudet huomioidaan täysimääräisesti. Lisäksi hallituksia kehotetaan vahvistamaan palauttamista edeltäviä prosesseja lasten valmistautumisen ja tiedonsaannin parantamiseksi, lisäämään tietoisuutta Afganistanin tukimekanismeista ja parantamaan näihin liittyvää koordinointia sekä asettamaan lapsen edun ja kestävät maahanmuuttoratkaisut etusijalle.