”Tämä on minun velvollisuuteni”- Humanitaarisen avun työntekijät vaarantavat henkensä koronaviruspandemian aikana

”Tämä on minun velvollisuuteni”- Humanitaarisen avun työntekijät vaarantavat henkensä koronaviruspandemian aikana

Maailman humanitaarisen avun päivä: Koronavirukseen sairastumisen riski, henkilönsuojainten ja hapen puute, potilaiden hoitaminen väkivaltaisessa ympäristössä, eikä lupaa halata lähimmäisiään. Terveydenhuollon avustustyöntekijät ympäri maailmaa vaarantavat henkensä auttaessaan muita tämän ennennäkemättömän maailmanlaajuisen pandemian aikana.

Avustustyöntekijöiden työ maailmalla on parhaimmillaankin haastavaa, mutta koronaviruksella on uusia ja monimutkaisia vaikutuksia kaikkialla. Avustustyöntekijöihin kohdistuneiden hyökkäysten määrä putosi alle puoleen tämän vuoden ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana koronaviruksesta johtuvien rajoitusten vuoksi, mutta lukuisat terveydenhuollon työntekijät ovat kuolleet koronavirukseen.

Näistä vaaroista huolimatta tuhannet Pelastakaa Lapset -järjestön avustustyöntekijät asettavat itsensä alttiiksi joka päivä, jotta he voivat tukea lapsia ja perheitä vaikeissa olosuhteissa. Joskus he maksavat siitä kovan hinnan. Maailman humanitaarisen avun päivänä kaksi heistä kertoo työstään.

Tohtori Nabila toimii Pelastakaa Lasten kliinisenä työnohjaajana rohingya-pakolaisleireillä Cox’s Bazarissa Bangladeshissa. Hän hoitaa tällä hetkellä potilaita, joilla epäillään koronavirusta. Lääkärinä ja avustustyöntekijänä hän kävi leireillä päivä toisensa jälkeen.

– Tämä on minun velvollisuuteni, samoin kuin muiden terveydenhuollon ammattilaisten ympäri maailmaa, toteaa Nabila.

Olen lääkäri ja avustustyöntekijä. Koronapandemian vallitessa en yksinkertaisesti voi olla toimimatta. Minä uskon ja tiedänkin, että voin tuoda helpotusta ihmisille kun olen täällä paikan päällä, sanoo pakolaisleirillä työskentelevä lääkäri Nabila. Kuva: Pelastakaa Lapset

Liian täyteen ahdetuilla leireillä pakolaisilla on usein vaikeuksia pitää etäisyyttä muihin tai käyttää maskeja. He tulevat usein lähelle ja koskettavat lääkärin käsiä.

– Meidän on hyvin vaikea saada pakolaisia ymmärtämään, miten tärkeitä ennaltaehkäisevät toimet ovat. Tilanne on hyvin riskialtis meillekin, mutta meidän on hoidettava velvollisuutemme.

– Vanhemmillani on joskus tunteet pinnassa. He kyselevät, miksen käy useammin kylässä tai miksi pidän heihin etäisyyttä. On vaikea saada heidät ymmärtämään, että saattaisin tartuttaa heidät. Minulla on kaksi sisarenpoikaa, puolitoistavuotiaat kaksoset. Kun me tapaamme, he haluaisivat hypätä syliini. Tilanne on minulle vaikea. Sisareni, veljeni ja vanhempieni tapaaminen on nykyään hankalaa.

Pelastakaa Lapset -järjestö ponnistelee, jotta mahdollisimman monet ohjelmat voitaisiin pitää turvallisesti käynnissä pandemian aikana. Erityisesti ensimmäisten kuukausien aikana oli kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön humanitäärisen johtajan Gabriella Waaijmanin mukaan puutetta henkilönsuojaimista.

– Maiden välistä solidaarisuutta ei ollut lainkaan, varsinkaan rikkaiden maiden välillä. Se oli häpeällistä. Joihinkin maihin oli henkilönsuojaimia kahden viikon tarpeiksi, ja yksi kollegani sanoi, että toivottavasti Afrikka ei jää taas jonon hännille, sanoo Waaijman.

– Pystyimme jatkamaan useimpia ohjelmia siksi, että tuhannet omistautuneet työntekijämme tekivät vaikean henkilökohtaisen ratkaisun ja jatkoivat työtään haasteista huolimatta.

Jemenin Haijanin maakunnassa koronaviruksen hoitokeskuksen johtaja tohtori Khalid Ahmed jatkoi työskentelyä pandemian aikana. Vaikka lisää tarvikkeita ja välineitä, kuten lääkkeitä, röntgenlaitteita, henkilönsuojaimia, testipakkauksia ja happea yritetään saada paikalle, terveydenhuollon työntekijöillä on vaikeuksia vastata paikallisiin tarpeisiin. Lisäksi monet työntekijät eivät ole saaneet palkkaa vähään aikaan.

Virustartuntojen määrä kasvaa päivittäin. Sota on perimmäinen syy tälle tragedialle. Saisimme tilanteen jollain tasolla haltuun, jos sota vain loppuisi, sanoo Jemenissä sijaitsevan koronahoitokeskuksen lääkäri Khalid Ahmed. Kuva: Sami M. Jassar / Pelastakaa Lapset

– Tämä alue on todellinen eturintama. Tykistötulitus kuuluu tänne hoitokeskukseen, kertoo Ahmed.

– Kaikista vaikeuksista huolimatta hoitokeskuksen hoitotyöntekijät työskentelevät kellon ympäri vapaaehtoisesti kaksi kuukautta putkeen pitämättä yhtään vapaata. Lisäksi henkilönsuojainten puute vaarantaa henkemme, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään hoitotyöntekijää.

Avustustyö on Pelastakaa Lasten työn ydintä niin kotimaassa kuin maailmalla

Myös Suomessa Pelastakaa Lapset on toiminut nopeasti koronapandemiasta kärsineiden perheiden tueksi.

– Koronapandemian aikana olemme kokeneet velvollisuudeksemme toimia ja nopeasti. Esimerkiksi keväällä kykenimme muutamassa viikossa luomaan valtakunnallisen avustustoimintamallin ja avaamaan uuden ruoka-avun tukimuodon kotimaan vähävaraisten perheiden akuutin hädän lieventämiseksi. Tätä työtä jatkamme yhä lahjoittajien, paikallisyhdistysten ja heidän kumppaniensa turvin, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

Lahjoita Pelastakaa Lasten humanitaariseen työhön: pelastakaalapset-staging.herokuapp.com/auta-lasta