Pelastakaa Lasten Syyriassa tekemän tutkimuksen mukaan lapset kärsivät vakavasta stressistä ja oireilevat voimakkaasti psyykkisesti ja fyysisesti. Asiantuntijat varoittavat, että sodan vaikutukset lasten terveyteen ja kehitykseen voivat olla elinikäiset.
Monet Syyrian lapset elävät lähes jatkuvassa pelkotilassa tulituksen, ilmaiskujen ja muun väkivallan vuoksi, selviää Pelastakaa Lasten tutkimuksesta. Lapset kärsivät kuusivuotisen sodan aiheuttamasta stressistä ja mielenterveysongelmista, ja mikäli he eivät saa tarvitsemaansa eriasteista psykologista apua, vaikutukset voivat olla ulottua pitkälle tulevaisuuteen.
Pelastakaa Lasten tutkimusta varten haastateltiin yli 450 lasta, nuorta ja aikuista. Kyseessä on mittavin konfliktin aikana Syyriassa tehty tutkimus lasten mielenterveysongelmista.
Lähes puolet haastatelluista lapsista kertoi, ettei koe olevansa turvassa ulkona leikkiessään. Haastatteluissa ja ryhmäkeskusteluissa todettiin, että 78 prosenttia lapsista tuntee surua ja murhetta osan ajasta tai kaiken aikaa. Lähes kaikki aikuiset kertoivat, että lapsista on tullut hermostuneempia tai pelokkaampia sodan jatkuessa.
”Sodan tultua Syyrian lapset unohtivat kaiken oppimansa ja tietävät nyt vain sodasta. Minusta tuntuu, että olen nähnyt niin paljon kamalia asioita. Olen menettänyt kaksi kouluvuotta, ja veljeni on kasvanut opiskelematta lähes lainkaan. Mitä jos vanhenen, jatkan samaa tietä ja menetän koko tulevaisuuteni”, pohtii 12-vuotias Zeinab pakolaisleirillä Hassakeh’ssa, Koillis-Syyriassa.
Mielenterveyskriisi käännekohdassa
Lasten psyykkinen oireilu näkyy muun muassa puhehäiriöinä ja puhekyvyn menetyksenä, aggressiivisuutena ja päihteidenkäyttönä. He pelkäävät kovia ääniä ja eristäytyvät. Valtaosa aikuisista kertoo lasten kärsivän enenevissä määrin yökastelusta, virtsankarkailusta ja muusta psykosomaattisesta oireilusta. Jopa 12-vuotiaat lapset ovat yrittäneet vahingoittaa itseään tai tehdä itsemurhan.
Raporttia varten haastatellut mielenterveysasiantuntijat kertovat monien lasten kärsivän niin sanotusta toksisesta stressistä. Tämä on pitkään jatkunut elimistön stressitila, joka aiheutuu toistuvista äärimmäisistä kokemuksista, kuten väkivallalle altistumisesta tai sen uhasta.
”Toksisella stressillä on yksilötasolla todennäköisesti pitkäaikaiset ja tuhoisat vaikutukset niin lasten henkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Ihminen on kokonaisuus, jonka varhaiset kokemukset säätelevät monella tapaa elimistön tasapainotilaa ja tulevaa kehitystä, toteaa Pelastakaa Lasten ylilääkäri Kirsi Kettunen.
”Se, että lapset reagoivat järkyttäviin tapahtumiin oireilemalla voimakkaasti on normaalia. Mikäli lapset eivät saa apua tilanteeseen, on vaara, että kriisivaiheen reaktiot pitkittyvät. Äärimmäiset vahingoittavat kokemukset vaikuttavat tutkimusten mukaan sekä aivojen että koko elimistön kehitykseen, ja aiheuttavat riskin sairastua fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin aikuisiällä. Näihin lukeutuvat sydänsairaudet, diabetes, päihteidenkäyttö ja masennus.”
Myös Suomeen tulleiden pakolaislasten keskuudessa esiintyy oireilua.
“Lasten aiemmat traumaattiset kokemukset näkyvät eri tavoin, teloituksina leikeissä ja piikkilanka-aitoina piirustuksissa. Lapset voivat myös reagoida voimakkaasti johonkin ärsykkeeseen, joka palauttaa mieliin aiemmat muistot. Pieni osa lapsista oireilee niin voimakkaasti, että heidät on ohjattu jatkotuen piiriin”, sanoo Jenni Häikiö, joka vastaa Pelastakaa Lasten pakolaislapsille suunnatusta toiminnasta Suomessa.
On ehdottoman tärkeää huolehtia lasten elämän ja terveen kehityksen peruspilareista, riittävästä huolenpidosta ja turvallisuudesta, levosta, ravinnosta, liikkumisesta ja mahdollisuudesta toteuttaa itseään. Lapset, kuten aikuisetkin, tarvitsevat lisäksi rakenteita ja ennakoitavuutta.
“Tuntuu kohtuuttomalta, että monenlaisia vastoinkäymisiä ja luopumisia kokeneet lapset joutuvat Suomessakin sopeutumaan epävarmuuteen. Tämä lisää heidän taakkaansa entisestään,” toteaa Häikiö.
Syyrian sota saatava loppumaan
Jos väkivalta loppuu ja lapset saavat oikeanlaista tukea ajoissa, heillä on paremmat mahdollisuudet toipua äärimmäisistä kokemuksistaan. Lasten vaikeaa tilannetta kärjistää se, että lapsille ja perheille suunnatut palvelut ja muut rakenteet ovat Syyriassa romahtamassa.
Lapsille aiheutuneiden tuhojen korjaamisessa tärkein keino onkin väkivallan lopettaminen. Pelastakaa Lapset vaatii Syyriaan välitöntä tulitaukoa. Kaikkien osapuolten on lakattava käyttämästä räjähtäviä aseita asutuilla alueilla sekä lopetettava hyökkäykset koulujen ja sairaaloiden kaltaisiin siviilikohteisiin, sillä ne ovat suurimpia syitä lasten ahdistukseen ja pelkoon.
Järjestö vaatii myös saartojen lopettamista, humanitaarisen avun rajoittamatonta pääsyä sekä avunantajilta lisärahoitusta lasten mielenterveyspalveluihin, psykososiaaliseen tukeen ja yleisesti lasten hyvinvointia edistäville toimille.
Pelastakaa Lapset auttaa lapsia selviytymään kokemuksistaan
Pelastakaa Lapset järjestää lapsille mielenterveystoimintoja ja palveluja, psykososiaalista tukea sekä koulutusta Syyriassa ja pakolaisia vastaanottaneissa maissa.
Syyriassa järjestö muun muassa tukee seitsemää perusterveydenhoitolaitosta sekä äitiyssairaalaa, toteuttaa rokotusohjelmia ja jakaa kotitalous- ja hygieniatarvikkeita sekä talvivarusteita.
Toiminta on Syyriassa saavuttanut yli 2,4 miljoonaa ihmistä, joista yli 1,5 miljoonaa on lapsia.
Suomessa Pelastakaa Lapset tukee maahan saapuneiden lasten mielenterveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia Lapsiystävällinen tila – toiminnan avulla. Toiminta tuo rakenteita ja säännönmukaisuutta lasten elämään ja auttaa toipumaan aiemmista rankoista kokemuksista.
Invisible Wounds -tutkimus tehtiin joulukuun 2016 ja helmikuun 2017 välillä
Pelastakaa Lasten henkilökunta ja yhteistyötahot haastattelivat 458 lasta, nuorta ja aikuista seitsemässä Syyrian 14 maakunnasta. Tutkimus tehtiin kyselyinä sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluina.
- 84 prosenttia aikuisista ja lähes kaikki lapset uskoivat, että jatkuva pommitus on tärkeimpiä syitä lasten kokemaan päivittäiseen psykologiseen stressiin.
- Lapsista kaksi kolmannesta kertoi menettäneensä läheisen, talonsa tulleen pommitetuksi tai loukkaantuneensa sotaan liittyen
- 40 prosenttia lapsista sanoi, ettei koe ulkona leikkimisen olevan turvallista edes oman kodin edustalla.
- 50 prosenttia niistä lapsista, jotka ovat kyenneet jatkamaan koulunkäyntinsä eivät tunne oloaan turvalliseksi koulussa ikinä tai vain harvoin
- 89 prosenttia aikuisista sanoi, että lasten käytöksestä on tullut pelokkaampaa ja hermostuneempaa sodan jatkuessa.
- 80 prosenttia aikuisista sanoi, että lasten käytös on muuttunut aggressiivisemmaksi.
- 51 prosenttia aikuisista kertoi nuorten turvautuvan päihteisiin
Neljän lapsen isä Firas tyttärensä Laylan kanssa (nimet muutettu). Firas kertoo hänen neljän lastensa kokeneen kaikki sodan kauhut. “Poikani herää peloissaan keskellä yötä. Hän herää huutaen. Näin tämä on vaikuttanut lapsiin. Hän näkee painajaisia, herää itkien ja joskus hän juoksee ulos kadulle. Kokonainen sukupolvi on tuhoutunut. Heillä ei ole koulutusta, ei mitään. He ovat vain oppineet pelon ja väkivallan. Kuva: Pelastakaa Lapset
Layla* (5) ja hänen veljensä Saeed* (3) ovat monta kertaa joutuneet pakenemaan taisteluja ja väkivaltaa. Nyt lapset asuvat isänsä Firasin*, äitinsä ja kahden sisaruksensa kanssa hylätyllä ja vaurioituneella huoltoasemalla. Perhe palasi hiljan kotiseudulleen, mutta koti oli vaurioitunut asuinkelvottomaksi. *Nimet muutettu. Kuva: Pelastakaa Lapset
Opettaja Hisham (nimi muutettu) kertoo, että lapset hänen kotikaupungissaan Deir Ezzourissa olivat alkuun innoissaan kuullessaan räjähdyksiä tai muita sodan ääniä. Sitten he alkoivat ymmärtää mitä sota merkitsi: “He kysyivät: Minne eno meni? Mitä tapahtui isälle? Miksi veljeni kuoli? Jouduimme kertomaan heidän kaikkien kuolleen. — Lopulta mikä ääni tahansa laukaisi heissä pelkoa tai halun paeta.” Kuva: Pelastakaa Lapset
Seitsemänvuotias Ibrahim (nimi muutettu) Pelastakaa Lasten avustajan kanssa järjestömme lapsiystävällisessä tilassa Al Holin leirillä Syyrian Hasakahin maakunnassa. Tässä turvallisessa tilassa lapset voivat tehdä asioita, jotka kuuluvat tavalliseen arkeen. Heille järjestetään esimerkiksi piirustus-, musiikki- ja liikuntatunteja. Kuva: Pelastakaa Lapset