Maailman lapsilla on nykyisin paremmat mahdollisuudet kuin koskaan aiemmin kasvaa ja kehittyä turvassa, terveinä sekä koulua käyden. Silti joka neljänneltä lapselta evätään oikeus lapsuuteen. Konfliktialueilla elävät sekä väkivaltaisuuksia ja vainoa paenneet lapset kuuluvat heihin, joiden tilanne on kaikkein vaikein. Suomi on parantanut maiden välisessä vertailussa sijoitustaan viime vuodesta ja on nyt maailman kolmanneksi paras maa lapsille.
Ainakin 280 miljoonalla lapsella on paremmat edellytykset kasvaa terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä ja tulla koulutetuksi kuin koskaan aiemmin viimeisen kahden vuosikymmenen aikana, ilmenee Pelastakaa Lasten uudesta raportista.
Pelastakaa Lasten Global Childhood 2019 -raportissa todetaan, että maailmassa on edistytty merkittävästi lapsuuden turvaamisessa. Myönteisen kehityksen taustalla on vahvaa poliittista johtajuutta ja tahtotilaa sekä panostusta sosiaalisiin investointeihin. Maailmanlaajuiset ponnistelut YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi tuottivat myös merkittäviä tuloksia.
Vuonna 2000 lapsiavioliitot, varhaiset raskaudet, koulutuksen ulkopuolelle jääminen, sairaudet, aliravitsemus ja väkivaltaiset kuolemat riistivät lapsuuden arviolta 970 miljoonalta lapselta. Nyt tuo luku on vähentynyt 690 miljoonaan, mikä tarkoittaa sitä, että ainakin 280 miljoonalla lapsella asiat ovat nyt paremmin kuin heillä olisi ollut kaksi vuosikymmentä sitten.
Pelastakaa Lasten raporttiin sisältyy kolmatta kertaa julkaistava Lapsuuden loppu -indeksi, jonka mukaan lasten olosuhteet ovat parantuneet 173 maassa 176:sta sitten vuoden 2000. Maiden vertailu osoittaa, että yhä useamman lapsen edellytys eloonjäämiseen, kasvuun ja kehitykseen on aiempaa turvatumpi.
- 4,4 miljoonaa lapsikuolemaa vähemmän vuosittain
- 49 miljoonaa hidastuneesta kasvusta kärsivää lasta vähemmän
- 130 miljoonaa koulua käyvää lasta enemmän
- 94 miljoonaa lapsityöläistä vähemmän
- 11 miljoonaa pakkoavioliittoon tai alaikäisenä avioliittoon joutunutta tyttöä vähemmän
- 3 miljoonaa nuorten synnytystä vähemmän vuosittain
- 12 000 lapseen kohdistuvaa henkirikosta vähemmän vuosittain
Konfliktin vuoksi siirtymään joutuminen on ainoa nousussa oleva syy kahdeksasta raportissa tarkasteltavasta syystä lapsuuden loppumiseen ennenaikaisesti: tällä hetkellä maailmassa on 30,5 miljoonaa asuinsijoiltaan siirtymään joutunutta ihmistä enemmän kuin vuonna 2000, mikä tarkoittaa 80 prosentin kasvua.
Parhaimmat edellytykset lapsuudelle Singaporessa, Ruotsissa ja Suomessa
Singapore pitää kärkisijaa maana, jossa lapsia suojellaan ja jossa heistä huolehditaan parhaiten. Suomi paransi sijoitustaan viime vuodesta ja sijoittuu heti Ruotsin jälkeen kolmanneksi Lapsuuden loppu -indeksissä.
– On hienoa, että Suomi edelleen kuuluu niiden maiden joukkoon, jotka tarjoavat lapsuudelle parhaimmat edellytykset, toteaa Hanna Markkula-Kivisilta, Suomen Pelastakaa Lasten pääsihteeri.
– Vaikka lasten tilanne Suomessa on kansainvälisesti verrattuna hyvä, ei täältä riskitekijöitä puutu. Lapsiköyhyys on asia, joka myös Suomessa aiheuttaa puutetta ja eriarvoisuutta, muistuttaa Markkula-Kivisilta.
– Vähävaraisissa perheissä elävien lasten lukumäärä on Suomessa pitkään ollut nousussa ja yli 150 000 lasta elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä. Perheiden pitkittyneet taloudelliset vaikeudet heijastuvat suoraan lasten ja nuorten hyvinvointiin. Köyhyys periytyy ja haavoittaa useita sukupolvia. Kaikilla lapsilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua sekä hyödyntää kaikkia kykyjään ja voimavarojaan.
Vahva suunta eteenpäin maailman vähiten kehittyneissä maissa
Lasten elinehtojen parantamisessa on saavutettu huomattavinta edistystä monessa maailman köyhimpiin kuuluvissa maissa. Edistys vuodesta 2000 on ollut voimakkainta Sierra Leonessa, Ruandassa, Etiopiassa ja Nigerissä.
Näissä maissa saavutetut edistysaskeleet osoittavat, että poliittisilla valinnoilla on suurempi merkitys kuin kansallisella vauraudella:
- 25 vuotta Ruandan kansanmurhan jälkeen edistystä on tapahtunut lähes kaikkien lapsuuden ennenaikaiseen loppumiseen vaikuttavien tekijöiden osalta. Lapsikuolleisuus on vähentynyt 79 prosentilla. Yhä useampi lapsi käy koulua, ja yhä harvempi lapsi päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana. Ruandassa on myös onnistuttu puolittamaan lapsityön, nuorten synnytysten ja lapsiin kohdistuvien henkirikosten määrän vuodesta 2000.
- Asuinsijoiltaan pakenemaan joutuneiden määrä on Sierra Leonessa vähentynyt 99 prosentilla. Vuonna 2000 joka viides oli joutunut jättämään kotinsa, nyt vain yksi seitsemästä sadasta.
- Etiopia onnistui vähentämään nuorten synnytysten määrää 41 prosentilla, kasvun hidastumisesta kärsivien lasten määrää 33 prosentilla ja lapsiin kohdistuvien henkirikosten määrää 30 prosentilla. Lisäksi alle viisivuotiaiden kuolleisuus, koulun keskeyttäminen ja lapsiavioliittojen määrä on puolittunut.
- Niger on suhteellisesti tarkasteltuna edistynyt eniten kaikista tarkasteltavista maista, sillä sen pistemäärä on yli kaksinkertaistunut kahden vuosikymmenen aikana ja lapsikuolleisuus on laskenut 62 prosentilla. Nigerillä on silti vielä paljon työtä edessään, mutta sen vuosien varrella tekemät kestävät parannukset antavat viitettä valoisammasta tulevaisuudesta monelle nigeriläiselle lapselle.
Lapsuutta vaille jääneiden eteen tehtävä enemmän
Lasten tilanne on pahin maailman köyhimmissä maissa, jotka kehitykseen liittyvien haasteiden lisäksi kärsivät toistuvista ja pitkittyneistä konflikteista ja luonnonkatastrofeista. Lapsuus oli eniten uhattuna Keski-Afrikan tasavallassa, joka sijoittui viimeiselle sijalle Pelastakaa Lasten lapsuusindeksissä. Viimeaikaisesta kehityksestä huolimatta toiseksi viimeisellä sijalla oli Niger, kolmanneksi huonoimmalla sijalla Tšad.
– Pelastakaa Lapset perustettiin sata vuotta sitten auttamaan ensimmäisen maailmansodan lapsiuhreja. Nykyään lapset ovat terveempiä, vauraampia ja paremmin koulutettuja kuin koskaan ennen, mutta miljoonat lapset jäävät yhä vaille lapsuutta. Sota ja väkivalta ovat yhä lapsille merkittävimpiä uhkia, toteaa Markkula-Kivisilta.
– Kaikkien maailman maiden hallitukset voivat tehdä ja niiden täytyy tehdä enemmän, jotta jokaiselle lapselle taataan paras mahdollinen alku elämään. Tarvitaan lisää investointeja ja keskitetympiä toimia, jotta jokainen lapsi saa turvallisen, terveen ja onnellisen lapsuuden.
– Mikäli Suomi haluaa aidosti toimia hyvänä esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä, on otettava suurempaa vastuuta lapsuuden edistämisestä myös maailmalla. Peräänkuulutamme siksi lisää panostusta lasten tilannetta aidosti parantavaan kehitysyhteistyöhön ja hätäapuun. Suomi voi myös aktiivisemmin ajaa lasten asiaa eri kansainvälisissä foorumeissa, kuten EU:ssa, toteaa Markkula-Kivisilta.