Irakin Mosul vapautettiin Isisin vallasta heinäkuussa 2017. Vuosi tapahtumien jälkeen lapset kärsivät yhä peloista ja ahdistuksesta, selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta. Vanhempien ahdistuksen vuoksi myös lapset jäävät ilman apua ja tukea.
Mosulin lapset pelkäävät yhä jatkuvasti henkensä puolesta vuosi sen jälkeen, kun Isis karkotettiin kaupungista.
Lapset kokivat Isisin vallan aikana inhimillisen kuvittelukyvyn ylittäviä väkivallantekoja. Nyt sadat tuhannet elävät yhä raunioiden keskellä. Pelastakaa Lasten tuoreen raportin mukaan lapset läpikäyvät uudelleen ja uudelleen tuhon, pakenemisen, pommitusten ja äärimmäisen väkivallan kokemuksiaan. Monet teini-ikäisetkään eivät uskalla mennä kouluun tai olla ilman vanhempiaan.
Tutkimusta varten haastateltiin yli 250 mosulilaislasta ja -vanhempaa tai -huoltajaa. Lasten kertomuksista kuvastui voimakas emotionaalinen oireilu, masentuneisuus ja äärimmäinen ahdistuneisuus. He ovat äärirajoilla, kertoo tuloksista koottu, tänään julkaistu raportti Picking up the Pieces: Rebuilding the lives of Mosul’s children after years of conflict and violence (suom. Sirpaleita keräämässä: Mosulin lasten elämän jälleenrakennus vuosien konfliktin ja väkivallan jälkeen).
Kyselytulosten mukaan:
* Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista lapsista on surullinen kaiken aikaa tai suuren osan ajasta.
* Alle kymmenesosa lapsista pystyy kuvittelemaan jonkin onnellisen asian elämässään.
* Yli neljännes kertoo, ettei ole koskaan pitänyt itsestään.
* Puolet 13–17-vuotiasta ei tunne olevansa turvassa ollessaan poissa vanhempiensa luota ja 80 prosenttia ei koe oloaan turvalliseksi liikkuessaan yksin.
* Yli 80 prosenttia huoltajista kärsii unettomuudesta talousongelmien ja heikkojen työmahdollisuuksien vuoksi.
* 72 prosenttia huoltajista on onnettomia tai masentuneita ja yli 90 prosenttia tuntee itsensä arvottomaksi.
* 39 prosenttia huoltajista sanoo tietävänsä, että nuoret vahingoittavat itseään. 29 prosenttia kertoo kuulleensa, että nuorten itsemurhayritykset ovat lisääntyneet.
10-vuotiaan Rahafin* perhe kuoli räjähdyksessä. Nyt tavalliset arkipäivän äänetkin pelottavat häntä. – Vielä nykyäänkin, kun hän näkee lentokoneen, hän pelästyy. Hän pelkää pommituksia, kertoo Rahafin setä Abdullah* Kuva: Pelastakaa Lapset / Sam Terling
”Koko kadusta tuli etulinjaa”
Lasten toipumista vaikeuttaa se, että myös vanhempien mielenterveys on järkkynyt eivätkä he pysty tukemaan lapsiaan. Siksi lapset eivät puhu ongelmistaan vaan vetäytyvät ja yrittävät selvitä ongelmistaan yksin.
– Yritys selvitä ongelmista yksin lisää entisestään lasten huonovointisuutta ja riskiä matalalle itsetunnolle, eristäytymiselle ja itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Ellei lasten turvallisuudentunnetta palauteta ja vanhempia tueta, lapset pysyvät ahdistuneina. Se altistaa heidät uusille ja pitkäaikaisille mielenterveysongelmille, sanoo Pelastakaa Lasten Irakin maajohtaja Ana Locsin.
– Lasten puhumattomuus omista oireista voi liittyä haluun suojella vanhempaa ja muita läheisiä. Ongelmista vaikeneminen on kuitenkin huono asia, sillä lapset ja nuoret toimivat stressitilanteessa helposti biologiansa ohjaamana ja stressin säätelyyn tarvitaan aikuisen tukea ja ohjeistusta. Aikuinen voi auttaa lasta ja nuorta säätelemään stressiä esimerkiksi auttamalla vaimentamaan kielteisiä ja voimistamaan myönteisiä, omaa toimijuutta korostavia ja toivoa ylläpitäviä ajatuksia, sanoo Pelastakaa Lasten psykologi, suunnittelija Jenni Häikiö.
Monilla lapsilla on vaikeuksia palata kouluun, sillä konfliktialueilla puolet kouluista on tuhottu. Lähes kolmannes nuorista kertoi, ettei koskaan koe oloaan turvalliseksi koulussa.
– Lapset ovat nähneet, kun heidän koulunsa ovat muuttuneet taistelukentiksi ja heidän ystävänsä ovat kuolleet luokkahuoneissa. Kouluja ei enää koeta suojaavaksi ympäristöksi. Heidän on vaikeaa tuntea olonsa turvalliseksi luokassa, oppia ja menestyä”, sanoo Locsin.
Esimerkiksi 12-vuotias Fahad* käy nyt koulua, jossa seinät ovat vahingoittuneet eikä ovia ole.
– En tunne oloani hyväksi luokassa. Tällä alueella tarkka-ampuja otti kohteekseen lapsia. Kun äidit ja isät tulivat pelastamaan heitä, koko perhe ammuttiin. Koulu sai pahoja osumia, ja alueesta tuli etulinjaa. Koko kadusta tuli etulinjaa, hän kertoo.
Lasten hyvinvointi asetettava etusijalle
Pelastakaa Lapset vaatii kansainvälistä yhteisöä asettamaan lasten hyvinvoinnin etusijalle Irakin jälleenrakennuksen suunnittelussa. Mielenterveysohjelmien ja psykososiaalisen tuen rahoitusta on lisättävä ja mielenterveyttä on painotettava sekä katastrofityössä että jälleenrakennuksessa. Tänä vuonna YK on saanut kokoon vain seitsemän prosenttia Irakiin vaaditusta mielenterveysrahoituksesta.
Myös Irakin hallituksen on laadittava kansalliset suositukset konfliktin kokeneiden lasten ja perheiden mielenterveyden tukemiseksi. –Tarvitaan nopeaa toimintaa, jotta lapsilla olisi pääsy heille kuuluvien palveluiden piiriin ja jotta he voisivat tuntea olonsa turvalliseksi liikkuakseen ympäriinsä, leikkiäkseen ulkona ja mennäkseen kouluun. Irakin tulevaisuus riippuu siitä, onko lapsilla edellytyksiä kehittyä terveiksi ja vakaiksi aikuisiksi, Locsin sanoo.
* Nimi muutettu henkilöllisyyden suojelemiseksi
Lisätietoa tutkimuksesta:
Raportti perustuu 252 lapsen ja aikuisen kyselytutkimukseen Länsi-Mosulissa. Lapset ovat 13–17-vuotiaita.
Kyselyt tehtiin lapsille ja vanhemmille, jotka elivät Isisin vallan alla ja kokivat pakolaisuuden ja väkivallan kaupungin uudelleenvaltauksen yhteydessä.
Pelastakaa Lapset on toiminut Irakissa vuodesta 1991. Teemme työtä ympäri maan ja toimitamme monenlaisia palveluita aina terveydestä, sanitaatiosta ja psykososiaalisesta tuesta koulutukseen ja lastensuojeluun.
Auta konflikteista kärsiviä lapsia
Tekstaa sana LAPSELLE numeroon 16499 (viestin hinta 10 €)
Lahjoita keräystilille:
Nordea FI64 1017 3000 2107 27 (kirjoita viestiin Lapset konflikteissa)
Osuuspankki FI16 5724 1120 0386 92 (kirjoita viestiin Lapset konflikteissa)
Tee verkkolahjoitus