Lähes 34 000 turvapaikanhakijaa ja pakolaista ylitti viime vuonna Kaakkois-Aasiassa Bengalinlahden ja Andamaanienmeren paetakseen vainoa, konflikteja ja köyhyyttä. Monet lähtijöistä olivat Myanmarin rohingoja, joita syrjitään kotimaassaan, sanoo Pelastakaa Lapset tuoreessa tutkimuksessaan.
Islaminuskoisilla rohingoilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä äänioikeutta. He saavat peruspalveluita vain rajoitetusti eivätkä saa liikkua vapaasti. Tuhannet ovat maansa sisällä pakolaisina vuoden 2012 väkivaltaisuuksien takia. Väkivalta on kuluneen syksyn aikana jälleen kiihtynyt.
Pelastakaa Lapset haastatteli tutkimusta varten turvapaikanhakijalapsia ja -aikuisia, YK-toimijoita, kansainvälisiä järjestöjä sekä muita toimijoita tarkoituksenaan selvittää etenkin lasten kokemuksia lähtö-, kauttakulku- ja kohdemaista.
Tutkimuksen mukaan myanmarilaisia ja bangladeshilaisia turvapaikanhakijoita houkuttelevat usein salakuljettajat, jotka lupaavat parempia elinkeinomahdollisuuksia ja vapauksia. Kolmannes viime vuoden lähtijöistä oli lapsia. Osa heistä lähtee kohti järjestettyä avioliittoa tai jopa tulee kidnapatuksi lunnaiden toivossa. Joillakin toiveena on löytää ulkomaille lähtenyt perhe.
Myanmarilainen Halima kertoi Pelastakaa Lasten tutkijoille lähteneensä siskonsa kanssa kohti Malesiaa kolme vuotta sitten ollessaan 15-vuotias. He uskoivat salakuljettajia, jotka kertoivat työllistymis- ja avioitumismahdollisuuksista. Halima ei muista venematkasta juuri mitään, sillä salakuljettajat huumasivat hänet. Perillepääsyn jälkeen elämä ei ollut paljonkaan helpompaa.
”Ensimmäiset kaksi vuotta olivat äärimmäisen tuskallisia meille. Meitä käytettiin hyväksi, myös seksuaalisesti. Emme voineet säästää rahaa, koska emme maksaneet salakuljettajille etukäteen Myanmarissa. Emme siis voineet paeta heidän käsistään”, Halima kertoo.
Tutkimuksemme mukaan Thaimaahan, Malesiaan ja Indonesiaan saapuneet turvapaikanhakija- ja pakolaislapset eivät usein saa laillista asemaa, koulutusta, terveyspalveluita tai suojelua. Monet lapset otetaan säilöön, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteensä. Säilöönotto myös rikkoo lapsen oikeuksien sopimusta.
Thaimaassa, Malesiassa ja Indonesiassa elää yhteensä noin 820 000 pakolaista, turvapaikanhakijaa tai muuta samassa tilanteessa olevaa. Mailla ei kuitenkaan ole kunnollisia vastaanottojärjestelmiä, eivätkä ne ole mukana kansainvälisissä pakolaissopimuksissa.
Pelastakaa Lapset vaatii maita liittymään kansainvälisiin pakolaissopimuksiin sekä kehittämään paremman maahanmuuttojärjestelmän, jotta lapset saisivat terveyspalveluita, koulutusta ja suojelua. Myös Myanmarin hallituksen on taattava rohingoille perusoikeudet, jotta näiden ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan.
Taustaa
* Tutkimustamme varten haastateltiin 178:aa siirtolaislasta ja -aikuista, viranomaista, YK-toimijaa, kansainvälistä järjestöä ja muuta tahoa Thaimassa, Malesiassa ja Indonesiassa. Tutkimus tehtiin tammi- ja helmikuussa 2016.
* YK:n pakolaiskomisaari Filippo Grandi järjestää Genevessä 8.– 9.12. vuotuisen dialogin, jossa keskustellaan ajankohtaisista pakolaisuuteen liittyvistä ongelmista.
* Andamaanienmeren siirtolaisreitti on maailman toiseksi vaarallisin Välimeren jälkeen. Tilanne nousi esiin toukokuussa 2015, kun tuhannet turvapaikanhakijat ja pakolaiset jäivät ajelehtimaan merelle Thaimaan, Malesian ja Indonesian kieltäydyttyä vastaanottamasta heitä.