Lasten mielestä unelmien Suomi olisi turvallinen, ympäristöystävällinen ja tasa-arvoinen, ilmenee Pelastakaa Lasten toteuttamasta kyselystä ja Lapsen ääni 2019: Tulevaisuuden Suomi -raportista
Lasten kyselyvastauksissa heijastuvat julkinen keskustelu, aikuisten huolet, poliittinen ilmapiiri ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kyselyn perusteella lapset on jätetty keskusteluissa ulkopuolelle, eivätkä he tunne saavansa riittävästi tietoa heihin vaikuttavista asioista. Lapset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan Suomen tulevaisuuteen. Suurin huoli lapsilla liittyy ilmastonmuutokseen: 78 % kyselyyn vastanneista piti suurimpana tulevaisuuden huolenaiheena ilmastonmuutosta.
Lasten näkemyksiä ja unelmia esiin nostava raportti on osa laajempaa Lapsen ääni 2019 -kyselyaineistoa, jonka toinen osa, Lapsiköyhyys-raportti, julkaistaan lokakuussa. Kyselyssä selvitettiin 13-17-vuotiaiden lasten kokemuksia erityisesti köyhyydestä, työttömyydestä, turvallisuudesta, ilmastonmuutoksesta, eriarvoisuudesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kysely toteutettiin verkkokyselynä touko-kesäkuussa 2019 ja siihen vastasi 565 lasta.
Keskeiset tulokset Lapsen ääni 2019: Tulevaisuuden Suomi -raportista:
Lue Lapsen Ääni 2019 Tulevaisuuden Suomi-raportti
- Kaikkein suurin tulevaisuuden huolenaihe lapsilla on ilmastonmuutos (78 % kyselyyn vastanneista)
- Työttömyys on toiseksi suurin huolenaihe, se nousi esille 55 % kyselyyn vastanneista
- Työttömien vanhempien lapsista 69 % on huolissaan työttömyydestä, työssäkäyvien lapsista 51 %
- Vain alle 40 % lapsista uskoo voivansa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen
- Lasten vastauksissa tulevaisuuden Suomesta korostuivat toiveina erityisesti ympäristöystävällisyys, tasa-arvoisuus ja turvallisuus
”Politiikassa puhutaan koko ajan ikääntyvästä väestöstä, työpaikkojen pulasta ja ilmastonmuutoksesta. Ei siinä tilanteessa voi tehdä muuta kuin huolestua tulevaisuudesta”, kirjoittaa eräs vastaajista.
Lasten kokemassa turvattomuuden tunteessa nousee esille huoli siitä, millaisessa maailmassa he aikuistuvat. Lapset ovat huolissaan eniten ilmastonmuutoksesta ja kokevat, etteivät aikuiset tee tarpeeksi estääkseen ilmastonmuutosta. Lasten mielestä aikuiset eivät ota heidän huoltaan ympäristöstä tosissaan. Kyselyyn vastanneet lapset toivovat, että Suomi olisi suunnannäyttäjä ja kansainvälisesti rohkea keskustelija ilmastokysymyksissä. Lapset vaativat nopeaa reagointia maan poliitikoilta ja muilta päättäjiltä.
Huolen aiheina rasismi, maahanmuutto ja työttömyys
Maahanmuuttoon liittyvät kysymykset ovat kyselyn perusteella lapsille vaikeita. Lapset kokevat ongelmaksi, että julkisella keskustelulla vaikutetaan heidän mielipiteisiinsä. Noin kolmasosa vastaajista pitää maahanmuuttoa Suomen turvallisuutta uhkaavana. Lapset pitävät kuitenkin rasismia maahanmuuttoa suurempana huolena.
Työllistymismahdollisuuksissa kyselyyn vastanneita lapsia huolestuttaa se, löytyykö itselle mieluinen ja sopiva työ. Työllisyyskehityksessä nousee huoli työpaikkojen siirtymisestä ulkomaille ja ihmistyön korvaaminen teknologialla. Lapset, joiden kotona oli vähintään toinen huoltaja työttömänä, kokivat suurempaa huolta omasta työllistymisestään tulevaisuudessa kuin ne, joiden huoltajat olivat työssä.
Lapset kokevat itselleen tärkeiksi asioiksi erityisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden. Lapset pitävät Suomea sukupuolten tasa-arvon mallimaana ja haluavat säilyttää maan sellaisena. Useampi lapsi nosti kyselyssä esille huolen transihmisten oikeuksien toteutumisesta.
”Eriarvoisuus on vaarallinen asia yhteiskunnassa, sen kasvu johtaa myös rikollisuuden ja tyytymättömyyden kasvuun, mikä tulee ilmenemään mielenosoituksina ja yleisen turvattomuuden muodossa”, toteaa kyselyyn vastannut lapsi.
Kyselyn perusteella vain alle 40 % lapsista uskoo voivansa vaikuttaa Suomen tulevaisuuteen. Lähes puolet vastaajista kokee, ettei lapsia kuulla heitä itseään koskevassa valtakunnallisessa päätöksenteossa, eivätkä he saa siitä myöskään tietoa. Lapset toivovat, että esimerkiksi kouluissa kerrottaisiin enemmän poliittisesta päätöksenteosta ja niiden konkreettisista seurauksista.
“Erityisesti huomiotani kiinnitti lasten vastauksissa se, etteivät lapset koe pääsevänsä vaikuttamaan asioihin”, sanoo kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapset ry:stä.
Miten lapsia voitaisi huomioida paremmin päätöksenteossa?
Kyselyn vastauksista nousevat seuraavat lasten omat toimenpide-ehdotukset:
- Kouluissa tulisi keskustella ajankohtaisista poliittisista päätöksistä ja niiden konkreettisista seurauksista aktiivisemmin.
- Vaalitorit ja varjoäänestykset auttavat perehtymään asioihin, sillä tällä hetkellä lapset eivät koe saavansa tarpeeksi tietoa.
- Vaikutusvaltaisiin tehtäviin tulisi saada lisää nuoria edustajia, jotka ymmärtäisivät paremmin tämän päivän lasten ja nuorten maailmaa.
- Äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen, jolloin yhteiskunnalliset kysymykset tulisivat aidosti osaksi lasten arkea.
- Lapsia tulisi rohkaista vaikuttamaan, tapahtui se sitten paikallisesti tai valtakunnallisesti.
Pelastakaa Lapset julkaisee Lapsen Ääni -raportin 2. osan lokakuussa. Se käsittelee lasten näkemyksiä erityisesti köyhyyteen liittyvissä kysymyksissä.