Eniten lapsiperheköyhyyden ennustetaan lisääntyvän Euroopan ja Keski-Aasian maissa, joissa köyhyydessä elävien lasten määrä voi lisääntyä yli 40 prosentilla.
Koronan aiheuttama talouskriisi voi lisätä kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävien lasten määrää jopa 86 miljoonalla eli 15 prosentilla matalan ja keskitulotason maissa kuluvan vuoden aikana, varoittaa Pelastaa Lapset -järjestön ja UNICEFin tänään julkaistu selvitys.
Tämä tarkoittaa, että köyhyydessä elävien lasten määrä voi nousta 672 miljoonaan vuoden 2020 loppuun mennessä, elleivät valtiot ryhdy pikaisiin toimenpiteisin perheiden suojelemiseksi pandemian aiheuttamilta taloudellisilta vaikeuksilta. Lähes kaksi kolmasosaa näistä lapsista elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Eniten lapsiperheköyhyyden ennustetaan kuitenkin lisääntyvän Euroopan ja Keski-Aasian maissa, joissa köyhyydessä elävien lasten määrä voi lisääntyä 44 prosentilla.
– Koronavirusepidemia on aiheuttanut ennennäkemättömän taloudellisen ja sosiaalisen kriisin, joka uhkaa romuttaa vuosien työn tulokset lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, sanoo UNICEFin pääjohtaja Henrietta Fore.
– Toimeentulonsa kanssa sinnittelevät perheet voivat vajota köyhyyteen samalla kun köyhimpien perheiden ahdinko saattaa kasvaa ennennäkemättömiin mittakaavoihin, Fore jatkaa.
Pandemia ja viruksen hillitsemistoimet uhkaavat aiheuttaa maailmanlaajuisen talouskriisin, jonka vaikutukset ovat kahdenlaiset.
Tulonmenetysten vuoksi perheet eivät pysty huolehtimaan ruokaan, puhtaaseen veteen, terveydenhuoltoon ja lasten koulunkäyntiin liittyvistä perustarpeistaan. Lisäksi lasten riski joutua lapsiavioliittoon ja pahoinpidellyiksi tai hyväksikäytetyiksi kasvaa. Samalla perheille tärkeiden peruspalveluiden saatavuus ja laatu heikkenevät talouskriisin seurauksena.
– Koronaviruspandemian tyrmistyttävät köyhyysvaikutukset iskevät lapsiin lujaa. Nälässä tai aliravittuna eläminen lyhyenkin aikaa haavoittaa lasta ja voi vaikuttaa lapsen koko loppuelämään, sanoo kansainvälisen Pelastakaa Lapset -järjestön toimitusjohtaja Inger Ashing.
– Voimme estää ja hillitä pandemian uhkaa köyhimmissä maissa, mutta meidän on toimittava heti ja päättäväisesti. Raporttimme on nyt herätettävä maailma. Lasten köyhyys ei ole väistämätöntä, Ashing lisää.
Jo ennen koronakriisin puhkeamista kaksi kolmasosaa maailman lapsista ei saanut minkäänlaista tukea sosiaaliturvajärjestelmien kautta. Näiden lasten perheiden talous ei kestä koronan kaltaisia kriisejä.
Konfliktien ja väkivallan runtelemissa maissa koronakriisin vaikutukset lisäävät entisestään köyhyysriskiä.
– Kotimaisen koronakriisin keskellä on tärkeää muistaa, että olemme turvassa vasta, kun kaikki ovat turvassa. Miljoonien lasten ajautumisella köyhyyteen on kauaskantoiset seuraukset. Meidän on omien vaikeuksiemmekin keskellä tärkeää tukea niitä, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa, sanoo Anne Haaranen, Suomen Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
Pelastaa Lapset ja UNICEF kehottavat valtioita laajentamaan nopeasti sosiaaliturvajärjestelmiään. Tulonsiirtoja, lapsilisiä ja esimerkiksi kouluruokailuja on nyt tarkasteltava ja vahvistettava. Investoinnit näihin kriittisiin tukiin vastaavat sekä perheiden välittömään taloudelliseen ahdinkoon että vahvistavat valtioiden sosiaaliturvajärjestelmiä tulevien kriisien varalle.
Myös muuta sosiaaliturvaa sekä veropolitiikkaa ja työmarkkinoita tulee vahvistaa siten, että ne tukevat paremmin lapsiperheitä. Muun muassa kaikkien saatavilla oleva, laadukas terveydenhuolto sekä vanhempainvapaat ja mahdollisuus lastenhoitoon ovat oleellisia perheiden hyvinvoinnin kannalta.
Selvitys perustuu IMF:n ja Maailmanpankin taloudellisiin ennusteisiin, United Nations Universityn dataan tulonsiirtomuutoksista sekä Multiple Indicator Cluster Survey ja Demographic and Health Surveys -työkalujen demografiseen dataan. Maakohtainen data kattaa yli 100 matalan ja keskitulotason maata.