Vähävaraisten perheiden lapset kokevat muita useammin köyhyydestä aiheutuvia kielteisiä kokemuksia, kuten ahdistusta, huonommuutta ja stressiä. Tämä ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n lokakuussa julkaisemasta raportista: Lapsen ääni 2020 – Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin. Laajassa kyselyssä on selvitetty 13–17-vuotiaiden lasten ja nuorten kokemuksia arjesta, vapaa-ajasta, harrastamisesta ja hyvinvoinnista. Kyselyyn vastasi yli 3100 lasta ja nuorta.
Suomessa elää yli 110 000 lasta vähävaraisissa perheissä. Peräti 80 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi Lapsen ääni –kyselyssä kärsineensä stressistä perheen huonon taloudellisen tilanteen vuoksi. He kärsivät selvästi normaalia enemmän myös ahdistuksesta, syyllisyydestä ja häpeästä. Toimeentulohuolien lisäksi lapsia saattoi kuormittaa jonkin perheenjäsenen pitkäaikaissairaus tai mielenterveys- tai päihdeongelma. Raportin mukaan matalatuloisista lapsista 52 % oli melko paljon tai erittäin paljon huolissaan tulevaisuudesta.
Vähävaraisten perheiden lapset ovat kertoneet perheidensä velkataakasta ja vanhempiensa vaikeuksista selviytyä laskuista. Moni lapsi tiesi, että vanhemmat olivat joutuneet turvautumaan ruoka-apuun tai lainaamaan rahaa perheen menoja kattaakseen. Osa lapsista on joutunut antamaan rahaa perheen menoihin omista säästöistään, opintotuestaan tai palkkatuloistaan, sanoo lapsiperheköyhyysasiantuntija Aino Sarkia Pelastakaa Lapsista.
Perheen toimeentulovaikeudet vaikuttavat lasten vastausten perusteella myös heidän itsetuntoonsa. Reilusti yli puolet vähävaraisten perheiden lapsista koki erilaisuutta tai piti itseään muita vähemmän merkityksellisenä. Noin 40 % vähävaraisten perheiden lapsista kertoi joutuneensa joskus tai usein kiusatuksi tai syrjityksi perheensä taloudellisen tilanteen vuoksi.
Olemme saaneet näyttöä siitä, että vähävaraisissa perheissä lapset kokevat enemmän ahdistusta, huolta, hätää ja huonommuutta. Uhkana on, että koronapandemia lisää tätä kokemusta ja kasvattaa entisestään eriarvoistumista Suomessa, muistuttaa Sarkia.
Pelastakaa Lapset haluaakin peräänkuuluttaa, että yhteiskunnan on varmistettava, että esimerkiksi koulujen oppilashuollossa ja mielenterveyspalveluissa on riittävät resurssit ja, että ne ovat helposti saavutettavissa. Lisäksi kaikkien lasten kanssa työskentelevien ja toimivien on puututtava kaikkeen epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen, ja lapsille tulee taata turvalliset koulu- ja harrastusympäristöt, nuorisotilat ja muut vapaa-ajan viettopaikat.
Perhetaustalla vaikutus harrastusmahdollisuuksiin - kannustus ja tuki tärkeää
Perhetaustalla on myös selvä vaikutus esimerkiksi lasten vapaa-ajan mahdollisuuksiin. Raportista selviää, että 51 % vähävaraisten perheiden lapsista koki mahdollisuutensa harrastaa huonoksi tai melko huonoksi, kun vastaava luku oli 14 % kaikista vastaajista.
Harrastaminen on nykyisin vahvasti maksullista vapaa-ajantoimintaa, eikä kaikilla perheillä ole taloudellisesti mahdollista kustantaa lapsilleen omaa harrastusta. Harrastukset ovat lapsille tärkeä osa heidän sosiaalista elämäänsä, heidän kasvamistaan ja kehittymistään, heidän itse valitsemansa ilon lähde, kertoo kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön johtaja Riitta Kauppinen Pelastakaa Lapsista.
Vähävaraisten perheiden lapsista joka neljäs koki, ettei hän ole riittävän lahjakas tai taitava osallistumaan haluamaansa harrastus- tai vapaa-ajan toimintaan. Joka kolmas vähävaraisten perheiden lapsi piti mielekästä harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa liian kalliina.
Nämä luvut ovat surullisia ja apua tarvitaan. Meidän on Suomessa turvattava ja tehtävä pitkäjänteisesti työtä lapsiperheiden riittävän toimeentulon ja sosiaaliturvan eteen. On varmistettava, että jokaisella lapsella on yhdenvertainen mahdollisuus esimerkiksi harrastaa ja, että jokainen lapsi saa tukea ja kannustusta elämässään perhetaustaan katsomatta, painottaa Kauppinen.
Pelastakaa Lapset auttaa kaikkein vaikeimmissa oloissa eläviä lapsia. Koronakriisi on lisännyt lasten eriarvoistumista ja kasvattanut syrjäytymisriskiä Suomessa. Tavoitamme työllämme jopa 45 000 lasta Suomessa vuosittain. Eväitä Elämälle -ohjelman kautta tuemme vähävaraisten perheiden lasten harrastusmahdollisuuksia sekä toisen asteen opintoja. Koronakriisin aikana olemme lisäksi jakaneet lahjakortteja ruokakauppaan jo yli 500 000 euron edestä taloudelliseen ahdinkoon joutuneille lapsiperheille.
Lapsen äänellä perheen taloudellisista vaikeuksista:
”Palkka ei yksinkertaisesti riitä elämiseen, mitä myötä laskut erääntyy ja velat nousee.”
”Raha on koko ajan tiukalla, lukiokirjat maksavat paljon, ja jos ne tulee ostaa, voi ruoka mennä luoton puolelle.”
”Palkka on pieni ja monesti sanotaan katotaan ens kuussa tai odota tilipäivään.”
”Rahat on aina tiukilla, hyvä kun on rahaa ruokaan.”
Lapsen ääni 2020: Perheen taloudellisen tilanteen vaikutukset lasten arkeen, vapaa-aikaan ja hyvinvointiin –raportti julkaistiin 19.10.2020 ja se on osa laajempaa Lapsen ääni 2020 –kyselyaineistoa. Ensimmäinen osa ”Lasten näkemyksiä koronakeväästä” julkaistiin toukokuussa 2020. Lapsen ääni on Pelastakaa Lapset ry:n vuodesta 2001 lähtien teettämä kysely, jonka avulla selvitetään 13–17-vuotiaiden ajatuksia vaihtuvista teemoista. Tämänvuotinen kysely tehtiin verkossa 6.–26.4.2020 ja siihen vastasi yhteensä 3 129 lasta eri puolilta Suomea. Vastaajien määrä on huomattavan suuri verrattuna aiempiin kyselyihin.
Tutustu kyselystä tehtyyn raporttiin täällä: pelastakaalapset-staging.herokuapp.com/lapsenaani