Koronapandemia koettelee lapsiperheitä Suomessa kovalla kädellä. Esimerkiksi toimeentuloon, päihteiden käyttöön, mielenterveyteen ja perheväkivaltaan liittyvät ongelmat korostuvat poikkeusaikoina. Kun koulut olivat keväällä pitkään kiinni, monet ongelmat perheissä jäivät huomaamatta. Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni, mikä Pelastakaa Lasten mukaan ennakoi ilmoitusten kasaantumista syksylle.
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) kunnista keräämän tilannearvion mukaan lisännyt lastensuojelun palveluiden tarvetta. Pelastakaa Lapset on huolissaan siitä, että talousvaikeudet, sosiaalisten suhteiden kaventuminen sekä mielenterveyteen, päihteisiin ja väkivaltaan liittyvät ongelmat ovat lisänneet apua tarvitsevien perheiden määrää. Avun tarve on kasvanut myös sellaisissa perheissä, joissa asiat ennen koronaa olivat hyvin. Järjestö toivoo päättäjien ottavan huomioon sen, että vallitsevan poikkeustilanteen seurauksena yhä useammat perheet tarvitsevat lyhyt- ja pitkäkestoista tukea.
”Kriisi on koskettanut perheitä kaikissa yhteiskuntaluokissa poikkeuksellisen laajasti. Niissä perheissä, joissa huolikynnys ei ihan ylittynyt ennen kriisiä, on tilanne nyt osin eskaloitunut. Lisäksi poikkeusolot ja raju talouden taantuma tuovat avuntarvitsijoiden joukkoon aivan uusia perheitä. Vastaavasta tilanteesta meillä on kokemusta muun muassa edellisen laman jäljiltä”, sanoo Pelastakaa Lasten palvelutoiminnan kehittämispäällikkö Tove Lönnqvist.
Ongelmiin ajautuneet perheet on tunnistettava
Koululaiset pääsivät viime viikolla takaisin lähiopetuksen pariin. Pelastakaa Lasten mielestä kouluun paluulla on valtaosalle lapsista eheyttävä ja tasapainottava merkitys. On myös oleellista, että kunnissa on resursseja ja suunnitelma siitä, miten apua tarvitsevat lapset ja perheet tavoitettaisiin ja saatettaisiin avun piiriin.
”Lastensuojeluilmoitusten määrä väheni lasten jäätyä pois koulusta ja varhaiskasvatuksesta. Ongelmat tuskin kuitenkaan katosivat, ja pelkäämme, että tilanne kärjistyy syksyllä. Siksi olisi erittäin tärkeää, että näiden lähiopetusviikkojen aikana saataisiin yhteys kaikkiin lapsiin, ja edes osa apua tarvitsevista pääsisi palvelujen piiriin”, sanoo Pelastakaa Lasten kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen.
Järjestön mukaan nyt tulisi tehdä matalan kynnyksen selvityksiä ja kyselyjä lapsilta ja nuorilta, jotta saadaan tietoa siitä, miten he voivat. Lapsille ja nuorille tulee olla riittävästi mahdollisuuksia purkaa huoliaan, esittää kysymyksiä ja saada heitä koskevaa tietoa. Esimerkiksi verkon kautta tarjottavat lasten- ja nuorten chattipalvelut ovat tällä hetkellä erittäin tarpeellisia. Pelastakaa Lapset laajensi lapsille ja nuorille suunnattuja verkkopalvelujaan verkkonuorisotalo Netarissa jo vallitsevan poikkeustilanteen alkuvaiheessa. Netarin palveluiden kysyntä onkin kasvanut maaliskuun puolesta välistä lähtien.
Kaikkein nuorimpia lapsia ei verkkopalveluilla tavoiteta. Heidän kohdallaan varhaiskasvatuksen, opettajien ja oppilashuollon sekä neuvolan henkilöstön rooli on todella tärkeä. Lapset ovat korona-ajan kotioloissa voineet kokea asioita, joista uskalletaan puhua vain luotettaville ja turvallisille aikuisille. Jos lapsi kokee työntekijän luotettavaksi, hän voi uskaltautua kertomaan asioistaan ja apua voidaan ohjata niille lapsille ja perheille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
Ehkäisevä työ vähentää lastensuojelun tarvetta
Pelastakaa Lapset on huolissaan siitä, että kun kuntien talous vaikeutuu, säästöjä saatetaan kohdistaa oppilashuoltoon, perusterveydenhuoltoon, varhaiskasvatukseen sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Järjestö toivoo hallitukselta ja kuntapäättäjiltä vastuunkantoa siitä, että mahdolliset säästöt eivät kohdistu ehkäisevään lasten suojelutyöhön nyt, kun entisestään lisääntynyt määrä perheitä tarvitsee apua ja tukea.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvillä johdonmukaisilla toimilla ehkäistään varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Lapsiperheiden palveluissa on tarjottava apua ja tukea riittävän varhain, jolloin ehkäistään ongelmien syntymistä tai pahenemista. Ehkäisevän työn kannalta tärkeässä asemassa ovat oppilashuolto, perusterveydenhuolto, neuvola, lapsiperheiden kotipalvelu, nuorisotoimi sekä varhaiskasvatus.
”Taloushaasteiden kanssa kamppailevat kunnat eivät saa käyttää koronatilannetta syynä siihen, että aiemmin suunniteltuja investointeja lasten hyvinvointiin lykätään. Olemme huolissamme, että jos näistä palveluista edelleen säästetään, asiakkuudet valuvat turhaan lastensuojeluun, joka on tarkoitettu ensisijaisesti niille, joita ei pystytä peruspalveluiden puolella auttamaan. Lastensuojelu ei voi paikata peruspalveluiden puutetta. Valitettavasti lastensuojelua on käytetty paikkaamassa peruspalveluita jo ennen koronakriisiä ja olemme erittäin huolissamme, että tilanne pahenee entisestään. Kunnissa tulisi tehdä aktiivista lapsivaikutusten arviointia päätöksiä tehtäessä”, Hyytinen jatkaa.
Pelastakaa Lapset valmistautuu tuleviin haasteisiin
Pelastakaa Lasten palveluissa toiminta on jatkunut poikkeustilanteesta huolimatta. Asiakastapaamisia on siirretty tarpeen mukaan etäyhteyksin ja ulkotiloissa tapahtuviksi. Meneillään olevia sijaisperhe- ja tukihenkilövalmennuksia on jatkettu osin etäyhteyksin, jotta järjestö voi poikkeusajasta huolimatta vastata syksyn palveluntarpeisiin.
”Meillä on jatkuva tarve uusille sijaisperheille ja vapaaehtoisille, jotka haluavat olla mukana tekemässä merkityksellistä työtä lasten hyväksi. Toimintaamme voi lähteä mukaan monin eri tavoin. Sijaisperhetyön lisäksi meillä toimii vapaaehtoisia aina tukiperheistä ja tukihenkilöistä verkkovapaaehtoisiin”, Hyytinen sanoo.
Syksyn osalta järjestössä varaudutaan lisääntyviin lasten sijoituksiin niin lastenkoteihin kuin sijaisperheisiinkin. Huolena on, että osa huostaanotoista johtuu poikkeustilan aikaisesta kontaktin ohentumisesta tai koronakevään vaikutuksesta vanhempien ongelmien kriisiytymiseen. Järjestö varautuu myös tarjoamaan kunnille vankkaa lastensuojelun avohuollon tukea esimerkiksi perhekuntoutuksen muodossa. Poikkeustilan aikana syntyneiden kriisien kohdalla on olennaista pyrkiä toteuttamaan korjaavia toimenpiteitä, ettei lasten huostaanottoja tarvittaisi.
Järjestö on myös laatinut suosituksia ensi kevään kuntavaaleihin tukeakseen kuntapäättäjiä takaamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille, nuorille ja perheille pitkäaikaisen hyvinvoinnin edellytykset.