Afganistanissa alkaa tänään torstaina uusi kouluvuosi. Sen aikana yli 400 000 lasta, yli 1100 lasta päivässä, putoaa todennäköisesti koulutuksesta. Tämä johtuu lisääntyneestä epävakaudesta ja pakolaisten pakkopalautuksista etenkin Pakistanista.
”Tiedämme, että koulua käymättömät lapset joutuvat usein varhain naimisiin, lapsityöhön tai jopa värvätyiksi aseellisiin ryhmittymiin tai lapsikaupan uhreiksi. Mitä pidempään he ovat poissa opetuksesta, sitä epätodennäköisemmin he koskaan palaavat kouluun”, sanoo Pelastakaa Lasten Afganistanin maajohtaja Ana Locsin.
Lähes kolmannes Afganistanin lapsista, noin 3,7 miljoonaa, ei ole koulussa. Tilannetta pahentaa naapurimaa Pakistanin tiukentunut politiikkaa, jonka myötä yli 610 000 afganistanilaista palautettiin Pakistanista viime vuonna. Tänä vuonna Pakistanista ja muista maista palautettavia voi olla miljoona, mikä ajaa jo valmiiksi kuormitetut koulutus- ja terveydenhuoltopalvelut ahtaalle.
Suomi on solminut kahdenvälisen palautussopimuksen Afganistanin kanssa. Tämä mahdollistaa myös lapsiperheiden pakkopalautukset.
”Kielteisen turvapaikkapäätöksen seuraukset lapselle on aina arvioitava. Jo lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa, että lapsen etu tulee aina olla keskeisin periaate päätöksissä. Niissä on pystyttävä perustelemaan, miten lapsen etu toteutuu. Tämä koskee myös perheiden mukana olevia lapsia”, sanoo Sanna Vesikansa, Pelastakaa Lasten asiantuntija.
”Yhtäkään maasta poistamista ei tulisi panna toimeen ilman että Suomen viranomaiset ovat varmistaneet, että kohdemaa pystyy turvaamaan lapselle asianmukaisen vastaanoton sekä majoituksen, terveydenhuollon ja koulunkäynnin.”
Yli puolet kaikista Pakistanista palanneista lapsista ei ole päässyt kouluun. Monet heistä työskentelevät kaduilla, koska heidän vanhempansa eivät ole löytäneet töitä.
”Kun kerään roskia, olen hyvin surullinen ja ihmettelen, miksi teen töitä tämän ikäisenä, kun minun pitäisi käydä koulua”, kertoo 14-vuotias, roskia keräävä ja myyvä Jawid.
Aseellinen väkivalta lisääntyi viime vuonna Afganistanissa, minkä seurauksena 923 lasta menehtyi. Vuosi 2016 oli Afganistanin lasten kannalta väkivaltaisin seitsemään vuoteen. YK ennustaa, että humanitaarisen avun tarpeessa olevien ihmisten lukumäärä nousee tänä vuonna yli 9,3 miljoonaan ja akuutista aliravitsemuksesta kärsivien lasten lukumäärä nousee miljoonaan. Humanitaarisen avun rahoitusvaje on kuitenkin mittava, sillä Suomi ja muut avunantajamaat ovat tähän mennessä luvanneet kattaa vasta 15 prosenttia YK:n 550 miljoonan dollarin vetoomuksesta.
Pelastakaa Lapset vaatii avunantajia välittömästi lisäämään apuaan Afganistaniin. Resursseja on erityisesti kohdennettava lasten koulutukseen, jotta viimeisten 10–15 vuoden aikana saavutettua edistystä esimerkiksi tyttöjen koulunkäynnin suhteen ei menetetä.