Uuden tutkimuksen mukaan moni lapsi kärsii yhä pelon ja turvattomuuden tunteista kolme kuukautta maanjäristysten jälkeen. Teltoissa ja täyteen ahdetuissa suojissa asuvat lapset ovat myös huolissaan terveydestään ja tulevaisuudestaan.
2,5-vuotias Bikalpa* hautautui kotinsa alle maanjäristyksen iskiessä. Hän selviytyi, mutta paluu arkeen oli aluksi vaikeaa. Bikalpa heräili öisin, ei suostunut jättämään äitiään ja pelkäsi rankkasateita. Pelastakaa Lasten perustettua Bikalpan kotikylään lapsiystävällisen tilan, jossa lapset voivat leikkiä ja opiskella, poika on alkanut toipua. Perhe kertoo, ettei hän enää heräile öisin, mutta sateen sattuessa hän haluaa joko kotiin tai lapsiystävälliseen tilaan. Kuva: Pelastakaa Lapset
Nepalin kevään maanjäristyksistä selvinneet lapset tarvitsevat psykososiaalista tukea ja konkreettista apua. Tämä käy ilmi avustusjärjestöjen tekemästä tutkimuksesta, jonka osana lähes 2000 lasta osallistui ryhmäkeskusteluihin. Kyseessä on yksi suurimmista koskaan tehdyistä katastrofin jälkeisistä lapsikonsultaatioista.
Yleisimpiä lasten esiin nostamia tarpeita olivat kunnollinen suoja, paluu kouluun, puhdas vesi, sanitaatio sekä terveydenhuoltopalvelut.
Tutkimuksen tehneet avustusjärjestöt Pelastakaa Lapset, Plan International, Unicef ja World Vision varoittavat, että lasten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus ovat vakavassa vaarassa kuluvan monsuunikauden aikana ellei humanitaarisiin tarpeisiin vastata. Järjestöt nostavat myös esiin yhteisöjen kriisivalmiuksien nostamisen tärkeyden.
Turvattomuutta ja hyväksikäytön pelkoa
13-vuotias Kalpana* selvisi ehjin nahoin maanjäristyksestä. Hän ja hänen perheensä eivät kuitenkaan voi enää asua järistyksen vaurioittamassa kodissa. Sairaanhoitajaksi tähtäävä Kalpana suree myös tuhoutunutta kouluaan. Hän on iloinen siitä, että pystyy opiskelemaan Pelastakaa Lasten perustamassa tilapäisessä oppimiskeskuksessa ja leikkimään lapsiystävällisessä tilassa. ”Nautin kaikesta tekemisestä, tanssin, laulan ja leikin ystävieni kanssa, ja lempipelini on sulkapallo”, hän kertoo. Kuva: Pelastakaa Lapset
Lapset kertoivat keskusteluissa kokemistaan surun ja pelon tunteista. He kärsivät perheenjäsenten ja ystävien kuolemista, kotien ja koulujen menetyksestä sekä yhteisöjen tuhoutumisesta.
– Myrskyt uhkaavat suojaamme. Meidän oli pakko olla hereillä koko yö ja pidellä pressuja, jotta ne eivät olisi lentäneet pois, kertoi Nuwakotin alueelta kotoisin oleva poika.
– Kymmenet tuhannet lapset elävät puutteellisissa suojissa monsuunin alkaessa. Huolimatta ponnisteluista auttaaksemme maanjäristyksestä kärsiviä yhteisöjä, taistelemme yhä aikaa vastaan järjestääksemme tarvittavaa suojaa, sanitaatiota ja suojelua, sanoo Pelastakaa Lasten humanitaarisen avun neuvonantaja ja raportin kirjoittaja Lucia Withers.
Lapset kertoivat olevansa huolissaan yksityisyyden ja tilan puutteesta. Jotkut nuoremmat lapset nostivat esiin pelon villieläinten hyökkäyksistä. Etenkin tytöt kertoivat tuntevansa olonsa haavoittuvaiseksi suojissa, jotka jaetaan suvun ja naapurien kesken. Monet kertoivat joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi ja yleensä lapset kokivat olevansa aiempaa uhatuimpia häirinnälle ja ihmiskaupalle.
– Taivasalla eläminen lisää altistumistamme hyväksikäytölle”, totesi Sindhupalchowkista kotoisin oleva teini-ikäinen tyttö.
– Sadekauden takia meidän on toimittava nopeasti ja tehokkaasti lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin varmistamiseksi. Lapset ovat eläneet läpi valtavan ahdistavan kokemuksen, joka on häirinnyt myös heidän koulutustaan, ja he tarvitsevat välitöntä psykososiaalista tukea toipuakseen, sanoo World Visionin Nepalin hätäavun operatiivinen johtaja Admir Bajrami.
Lapset antoivat suosituksia
Maanjäristyksen kokenut Nirjan sanoo, ettei hän pelkää enää järistyksiä. ”En ole enää peloissani maanjäristyksistä, koska luin luonnontieteen kirjastani luonnonkatastrofeista, kuten tulivuorenpurkauksista ja maanvyörymistä. Kukaan ei voi pysäyttää niitä”, hän sanoo. 12-vuotiaan Nirjanin koulu selvisi järistyksestä vähin vaurioin, ja hän on iloinen siitä, että pystyy jatkamaan opintoja, kun parhaillaan käynnissä oleva istutusloma on ohi. Nyt hän käy Pelastakaa Lasten lapsiystävällisessä tilassa muun muassa pelaamassa jalkapalloa. Kuva: Pelastakaa Lapset
Tutkimukseen osallistuneet lapset antoivat myös suosituksia siitä, miten heidän elämänsä ja yhteisönsä voitaisiin rakentaa uudelleen. Lapset haluaisivat esimerkiksi paremmin maanjäristyksen kestäviä koteja, kouluja ja muita rakennuksia ja toivovat voivansa valmistautua paremmin tuleviin järistyksiin.
– Lasten elämä maanjäristyksen kurittamilla alueilla on kääntynyt ylösalaisin. Maailman pitää herätä siihen tosiasiaan, että katastrofivalmius ja tehokas katastrofiapu edellyttää lasten huomioimisen kaikessa, sanoo tohtori Unni Krishnan.Plan Internationalin katastrofivalmiuden ja hätäavun johtaja.
Lapset ehdottivat myös, että koulua pidettäisiin teltoissa tai muissa väliaikaissuojissa, kunnes uusia kouluja on rakennettu. He pyysivät hallitusta korvaamaan kirjat, kirjoitusvälineet ja muut opiskelumateriaalit, jotka hautautuivat heidän sortuneiden kotiensa alle. Lisäksi lapset peräänkuuluttivat tehokkaampaa suojelua itselleen ja muille lapsille.
Valtavista haasteista huolimatta lapset kertoivat myös, miten yhteisöt auttavat toisiaan. He uskoivat, että heidän elämänsä palaa normaaliksi tai jopa paranee yhteisöjen tuen myötä.
– Lapset ovat antaneet meille arvokkaita näkemyksiä, joita aikuiset eivät ehkä huomaisi. Ehdotusten on nyt ohjattava hankkeitamme muualla maassa, jotta kaikki Nepalin yhteisöt voitaisiin valmistaa uhkaaviin katastrofeihin”, sanoo Unicefin Nepalin apulaisedustaja Tomoo Hozumi.
Pelastakaa Lapset käynnisti avustustoimet välittömästi maanjäristyksen jälkeen. Monimuotoinen avustusoperaatio on kolmessa kuukaudessa tavoittanut 427 925 ihmistä, joista 254 696 on lapsia.
Suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella toimitamme hätäapua maanjäristyksestä kärsiville lapsille ja heidän perheilleen Sindhupalchowkin ja Dholakhan alueilla. Akuutin hätäapuvaiheen jälkeen autamme perheitä toipumaan katastrofista ja rakentamaan elämäänsä uudestaan.
”En uskonut, että Sushila* selviytyisi. Tämä on hänen toinen elämänsä”, sanoo 22-vuotias Sumitra, jonka puolitoistavuotias tytär jäi maanjäristyksen iskiessä romahtaneen talon alle. Eloon jäänyt tyttö saatiin kuitenkin kaivettua esiin, ja hänet vietiin Pelastakaa Lasten perustamaan äiti-vauva-keskukseen, jossa kerrotaan äideille muun muassa imetyksestä, ravitsemuksesta ja hygieniasta. Siellä selvisi, että Sushila on aliravittu. Hän pääsi hoitoon Pelastakaa Lasten aliravitsemusohjelmaan. Sumitra puolestaan on saanut apua maanjäristyksen aiheuttamiin traumoihin. Kuva: Pelastakaa Lapset