Rahanpuute on merkittävä kouluttautumisen este nuorille. Jopa neljännes toisen asteen tutkinnon keskeyttäneistä kertoo, että rahapula on ollut vaikuttamassa siihen, että opinnot ovat jääneet kesken. Ilman tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevista nuorista lähes puolet on joutunut karsimaan tai luopumaan opinnoistaan rahanpuutteen takia. Kustannuksia toisen asteen opinnoissa aiheuttavat etenkin oppimateriaalit.
Suomalaisista peräti 15 prosenttia ei ole suorittanut toisen asteen tutkintoa 25 ikävuoteen mennessä. Osuus on suuri etenkin pienituloisten perheiden lapsilla, mikä on ongelma köyhyyden periytymisen kannalta, sillä nimenomaan koulutus on paras sosiaalisen nousun mahdollistaja. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella vähävaraisuus on eräs selkeä syy siihen, että nuoret eivät suorita edes toisen asteen tutkintoa, johon heillä on oikeus ja joka on työllistymisen kannalta välttämätön.
“Pelastakaa Lapsille tulleiden avustuspyyntöjen kautta olemme nähneet, että toisen asteen oppimateriaalien hinta on sadoille perheille aivan liian korkea. Uskomme, että nämä yhteydenotot ovat vain jäävuoren huippu. Monelle ammatillinen koulutus tai ylioppilastutkinto on yksinkertaisesti liian kallis. Tässä tilanteessa lapsen oikeudet eivät toteudu”, kommentoi Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Alle 18-vuotiaista suomalaisista lapsista yli 100 000 kuuluu pienituloiseen perheeseen. Köyhyydellä on myös taipumus periytyä ja syrjäytymisen riskit ovat monesti kasautuvia.
Tammikuussa 2018 julkaistavan Nuorisobarometrin ennakkotietojen mukaan heikko rahatilanne vaivaa kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä. Opiskelijoista eniten rahapulasta kärsivät ammatillisen linjan valinneet. Rahanpuute vaikuttaa keskeyttämispäätöksiin nimenomaan ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa keskeyttäminen on muutenkin suurinta – lähes joka kolmannen keskeyttämiseen se on ainakin jonkin verran vaikuttanut.
Nuorisobarometrin mukaan toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneista tai koulutuksessa parhaillaan olevista nuorista joka kolmas on joutunut vähävaraisuuden vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan, valitsemaan koulutuspaikkansa taloudellisin perustein tai viivyttämään valmistumistaan. Kokonaan vailla tutkintoa ja opiskelupaikkaa olevista nuorista lähes puolet on rahanpuutteen vuoksi joutunut karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan tai valitsemaan koulutuspaikan taloudellisin perustein.
Toisen asteen koulutuksen oppimateriaalit kalliita, eikä ammatillisen koulutuksen oppimateriaalien hinnoista kattavaa tietoa
Opetus peruskoulussa ja toisella asteella on maksutonta, mutta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoilla on kuitenkin velvollisuus itse hankkia opinnoissa välttämättömät oppikirjat ja tarvikkeet. Lukion suorittamisen kokonaiskustannukset nousevat jopa 2 600 euroon ja joidenkin ammatillisten tutkintojen hinta on vieläkin korkeampi.
“Vähävaraisille yksinhuoltajaperheille, ja sellaisille perheille, joissa on työttömyyttä, työkyvyttömyyttä, sairauksia, konkursseja tai lomautuksia, ovat tuhansien eurojen kulut lapsen jatkaessa koulunkäyntiään yksinkertaisesti liikaa”, kommentoi Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen.
Ammatillisen oppilaitoksen opiskelija puolestaan hankkii tarvittavat alakohtaiset työvälineet, esim. kokkiveitset, parturinvälineet ja suojavaatteet. Kaksoistutkinnon suorittaminen tai opiskelu toisella paikkakunnalla nostavat kustannuksia edelleen. Ammatillisen koulutuksen todellista kustannusta ei tunnu kukaan tietävän edes suuntaa-antavasti, lisäksi erot eri ammatillisten opintolinjojen hinnoilla ovat suuria.
“Se, mikä on halvin linja ei saisi ratkaista sitä, mitä opiskelija päätyy opiskelemaan. Tämä ei aja yhteiskunnan etuja, eikä opiskelijan etua: kun opiskelijat eivät opiskele sitä mitä oikeasti haluaisivat opiskella, päätyvät he todennäköisemmin keskeyttämään opinnot”, sanoo Bicca Olin, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS.
OSKU ry:n puheenjohtaja Eini Järvi kommentoi: ”Ongelma on, että ammatillisen koulutuksen hinnoista ei ole kattavasti tietoa saatavilla – moni nuori ei tiedä aloittaessaan opintojaan, kuinka paljon ne tulevat hänelle maksamaan. On väärin, että opiskelijalle selviää vasta pikkuhiljaa opintojen edetessä, että kuinka kalliiksi tutkinnon suorittaminen tulee.”
Lasten ja nuorten yhdenvertaisuus ei nyt koulutuksen osalta toteudu Suomessa – järjestöt tavoittelevat kansalaisaloitteella aidosti maksutonta toista astetta
Suomeakin velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja Suomen perustuslaki edellyttävät, että peruskoulun jälkeinen koulutus on yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla. Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artiklan mukaan valtion on edistettävä toisen asteen koulutusta ja opinto-ohjausta sekä ehkäistävä koulunkäynnin keskeyttämistä. Perustuslain 16. pykälän mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.
”15-vuotias on liian nuori joutuakseen pohtimaan alojen ja oppilaitosten välillä. Tärkeintä olisi saada jokainen nuori kouluttautumaan vähintään toisen asteen tutkintoon, yhtäkään nuorta ei voi jättää syrjäytymään opintojen hintalapun takia”, sanoo SAKKI ry:n varapuheenjohtaja Pinja Perholehto.
Laaja lapsi-, vanhempi- ja opiskelijajärjestöjen koalitio vaatii nyt, että lukio- ja ammatillisten opintojen maksullisuus poistetaan kaikin tarvittavin lakiuudistuksin ja toimenpitein. Mukana kampanjoimassa maksuttoman toisen asteen puolesta ovat Pelastakaa Lapset, Suomen Lukiolaisten Liitto, SAKKI, OSKU, FSS, Nuorten mielenterveysseura Yeesi, Suomen Vanhempainliitto ja Allianssi. Järjestöt avaavat syyskuussa kansalaisaloitteen, joka vaatii viranomaisilta selvitystä siitä, miten parhaiten siirryttäisiin aidosti maksuttomaan toisen asteen koulutukseen.
Koska tietoa etenkin ammatillisen koulutuksen kustannuksista on puutteellisesti, keräävät järjestöt nyt tietoa siitä, kuinka paljon toisen asteen opinnot maksavat ja siitä, miten toisen asteen maksullisuus näyttäytyy nuorten ja vanhempien elämässä. “Loppujen lopuksi kattava selvitystyö kuuluu viranomaisille, mutta haluamme teettää oman selvityksen ihmisten kokemuksista”, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta Pelastakaa Lapset ry:stä.
Lisätietoja:
Hanna Markkula-Kivisilta, pääsihteeri, Pelastakaa Lapset ry, puh. 050 462 1148, hanna.markkula-kivisilta@pelastakaalapset.fi
Carita Päivänen, viestintäpäällikkö, Pelastakaa Lapset ry, puh. 040 535 8221, carita.paivanen@pelastakaalapset.fi
Nuorisobarometrin tutkimustuloksiin liittyen: Sami Myllyniemi, tutkija, Nuorisobarometri, puh. 040 7151 721, sami.myllyniemi@nuorisotutkimus.fi
Pietu Heiskanen, puheenjohtaja, Suomen Lukiolaisten Liitto, puh. 050 439 4498, pietu.heiskanen@lukio.fi
Eini Järvi, puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry, puh. 044 977 6356, eini.jarvi@osku.info
Bicca Olin, ordförande, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, puh. 040 352 5232, bicca.olin@skolungdom.fi
Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto — SAKKI ry, puh. 050 4128 949, eero.kivinen@sakkiry.fi
Eero Rämö, puheenjohtaja, Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi, puh. 040 539 2737, eero.ramo@alli.fi
Heikki Luoto, toiminnanjohtaja, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry, 050 573 5380, heikki@yeesi.fi
- Kysely, jolla järjestöt keräävät tietoa toisen asteen oppimateriaalien hinnoista ja vaikutuksista https://pelastakaalapset-staging.herokuapp.com/kysely
- Lisää tietoa järjestöjen Maksuton toinen aste -yhteiskampanjasta: pelastakaalapset-staging.herokuapp.com/maksuton2aste