Suomi solmi eilen palautussopimuksen Afganistanin kanssa. Se mahdollistaa sekä vapaaehtoiset että pakkopalautukset. Myös EU solmi tällä viikolla palautussopimuksen Afganistanin kanssa. Tänään EU ja Afganistan neuvottelevat Brysselissä yhteistyöstä.
Puolet viime vuonna Eurooppaan yksin turvapaikanhakijana tulleista 90 000 lapsesta oli Afganistanista. Yhteensä EU-alueelle tuli yli 178 000 afganistanilaista turvapaikanhakijaa. Suomeen heistä tuli yli 5000.
Afganistan on edelleen yksi vaikeimmista maista olla lapsi: terveydenhuolto, koulutus ja lasten oikeudet toteutuvat heikosti.
Maan turvallisuustilanne on kahden viime vuoden aikana merkittävästi huonontunut. Väkivalta on lisääntynyt ja on YK:n mukaan rajuinta vuoden 2009 jälkeen. 11 000 siviileihin kohdistuneessa iskussa kuoli viime vuonna yli 2500 henkeä. Kolmasosa tämän vuoden siviiliuhreista on ollut lapsia. Lapsisotilaiden värväys ja maan sisäinen pakolaisuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2014.
Vuosikymmeniä kestäneet konfliktit ovat ajaneet 2,5 miljoonaa afganistanilaista pakolaiseksi; suurin osa on paennut naapurimaihin Pakistaniin ja Iraniin. Afganistanilaiset ovat maailman suurin pitkään pakolaisena ollut ryhmä. Pakistanissa asuneita pakolaisia on lähtenyt nyt eteenpäin heihin maassa kohdistuvan syrjinnän, keinotekoisten tai aiheettomien pidätysten ja häirinnän takia.
EU ei ole julkistanut palautussopimusta eikä Suomi vastaavaa kahdenvälistä asiakirjaa. Guardianille vuodettujen lehtitietojen perusteella EU-palautussopimuksessa yksin tulleita lapsia ei pakolla viedä takaisin ”ilman riittävää vastaanottoa ja huolenpitoa”. Pelastakaa Lapset katsoo, että ennen palautuksia päättäjien ja virkamiesten pitää osata vastata seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on Suomelle riittävä hoiva ja suojelun taso?
- Mitkä nämä lasten suojelun mekanismit ovat?
- Palauttaako Suomi perheenjäsenensä kanssa tulleita lapsia?
- Miten arvioidaan lapsen etu, jota lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan tulisi siirroissa aina arvioida sekä osata perustella, miten lapsen etu toteutuu? Osataanko tässä perustella, miten lapsen etu toteutuu?
Näihin kysymyksiin päättäjien ja virkamiesten pitäisi osata vastata ennen yhtäkään palautusta.
Palautuksiin keskittymisen sijasta Suomen ja EU:n tulisi miettiä, miksi lapset lähtevät liikkeelle. Juuri julkaisemamme Afghan Children cannot wait -raportin mukaan lasten tilanne maassa on edelleen heikko eivätkä lapset saa heille keskeisiä palveluja kuten opetusta tai terveydenhuoltoa. Afganistanin hallituksen on osoitettava sitoutumista lapsen oikeuksien toteuttamiseen ja merkittäviä investointeja perusoikeuksiin. Kansainvälinen yhteisö voi tässä auttaa. Vain sitä kautta voidaan kestävästi puuttua lähdön syihin ja samaan aikaa suojella haavoittuvassa asemassa olevia lapsia.
Turvallisuustilanteen heikennyttyä sekä Afganistanissa että naapurimaissa suurin syy paeta on lasten ja perheiden turvattomuus. Pelastakaa Lasten raportti kertoo myös, mitä riskejä lapset joko yksin tai perheensä kanssa ovat valmiita ottamaan matkalle lähtiessään, sekä mitkä vaarat heitä odottavat, jos heidät palautetaan Afganistaniin. Palautukset eivät ole kestävä ratkaisu, sillä usein ihmiset palattuaan Afganistaniin lähtevät takaisin kohti Eurooppaa tai muualle.
Raporttimme sisältää paljon suosituksia myös EU-maiden turvapaikkapolitiikkaan, joka on ajautumassa kauas EU:n arvoyhteisön perus- ja ihmisoikeusperiaatteista. Lasten palautusten pitäisi aina perustua vapaaehtoisuuteen. Kyseenalaista on myös EU:n valitsema linja tehdä maahanmuuttopolitiikasta ehdollista kehitysyhteistyölle: tukea saisi vain, jos maa pitää kansalaisensa rajojensa sisäpuolella. Tällaisten sopimusten teko, erityisesti epädemokraattisten hallitusten kanssa, on EU:lta väärä suunta. Palautusopimuksia ja koko turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaa tulisi toteuttaa pohjautuen lapsen oikeuksien sopimukseen ja muihin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tämän viestin ja ehdotuksemme olemme lähettäneet myös Suomen ja muiden EU-maiden päättäjille.