Pelastakaa Lapset -järjestön tänään julkaistavassa Ending educational and child poverty in Europe – leaving no child behind -raportissa käsitellään viimeaikaista eurooppalaista kehitystä liittyen köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa eläviin lapsiin. Tarkastelussa on erityisesti koulutuksen epätasa-arvosta johtuva lapsiköyhyys.
Tuoreen raportin mukaan köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen uhkaavat yli 26 miljoonaa lasta EU:n jäsenmaissa sekä Islannissa ja Norjassa. Eurostatin käyttämän AROPE-indikaattorin mukaan suomalaisista lapsista noin 168 000 (15,6 %) on köyhyyden tai syrjäytymisen vaarassa. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 joka kymmenes lapsi, 108 000 lasta, kuului pienituloiseen perheeseen Suomessa.
”Myös suomalaiset lapset kokevat koulutuksen epätasa-arvosta johtuvaa köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vaikka Suomi näyttäytyy raportissa pärjäävien sarjassa, perhekohtaiset, alueelliset ja sukupuolten väliset erot koulutuksessa ovat meilläkin kasvaneet. Tähän suuntaan osoittaa esimerkiksi juuri julkaistu PISA-tutkimus”, Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta sanoo.
Myös Pelastakaa Lasten vuonna 2015 tekemän Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraisten ja köyhien perheiden lapset eivät ole yhdenvertaisia Suomessa. Lapset kertoivat kyselyssä, että heitä kiusataan perheen taloudellisen tilanteen takia. He kokivat myös, etteivät pysty vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin koulussa, kotona, harrastuksissa ja kaveripiirissä, eikä vanhemmilla ole heille riittävästi aikaa.
Kansainvälisen Pelastakaa Lasten raportissa Euroopan eri maissa asuvat lapset kertovat, että he joutuvat köyhyyden vuoksi menemään kouluun nälkäisinä, murehtimaan vanhempiensa vuokranmaksuvaikeuksista, asumaan talvisin kylmissä kodeissa ja opiskelemaan kylmissä kouluissa, jättämään rahanpuutteessa koulukirjat ostamatta sekä luopumaan toiveistaan ja unelmistaan.
Lapsiköyhyyttä on kaikissa Euroopan maissa. Köyhyydessä kasvavat todennäköisemmin yksinhuoltaja- tai suurperheiden lapset, alityöllistettyjen tai työttömien vanhempien lapset sekä vähän koulutettujen vanhempien tai siirtolaisten lapset.
Vaikka vanhemmilla olisikin työtä, lapset saattavat silti elää köyhyydessä. Joissakin Euroopan maissa, kuten Bulgariassa, Espanjassa ja Ruotsissa, köyhyys uhkaa vähintään yhtä viidestä työssäkäyvien vanhempien lapsesta. Romaniassa luku on lähes 50 prosenttia.
Raportin mukaan lapset eivät pahimmillaan opi laskemaan ja lukemaan, jos heidän vanhempansa ovat sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa.
”Näiltä lapsilta on riistetty heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa kehittää omia kykyjään ja taitojaan. Aikuistuessaan heillä on vaikeuksia päästä yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja työllistyä”, Markkula-Kivisilta muistuttaa.
Pelastakaa Lasten näkemys on, että lasten ja nuorten koulutuksen yhdenvertaisuus tulisi Suomessa taata perusasteen koulutuksen lisäksi myös toisella asteella.
”Järjestömme on saanut viime aikoina paljon yhteydenottoja perheiltä, joilla on vaikeuksia rahoittaa lukio- ja ammattiopintoihin liittyviä hankintoja, kuten oppikirjoja ja työvälineitä. Tämä on selvä epäkohta, johon tulee aktiivisesti etsiä kansallisia ja kuntatason ratkaisuja”, Markkula-Kivisilta vaatii.
Jotta lapsiköyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen ja koulutuksen epätasa-arvosta johtuva köyhyys vähenisivät Euroopassa, eurooppalaisten poliitikkojen ja päättäjien tulisi torjua lapsiköyhyyttä lapsen oikeuksia johdonmukaisesti ajaen.
Lisäksi lasten näkemykset on otettava huomioon päätöksenteossa. Tämä koskee myös Suomessa meneillään olevia suuria rakenteellisia muutoksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistusta.
Pelastakaa Lapset -järjestö korostaa, että sosiaaliset tulonsiirrot ovat tärkeitä lapsiköyhyyden torjumisessa. Tulonsiirtojen tulee olla taloudellisesti merkittäviä, ja ne tulee kohdistaa perheille ja lapsille – ennen kaikkea niitä eniten tarvitseville.
Suomen hallituksen viimeaikaiset päätökset koskien esimerkiksi lapsilisien leikkauksia ja lapsilisien indeksisidonnaisuudesta luopumista syventävät pitkällä ajanjaksolla lasten köyhyyttä esimerkiksi vähävaraisissa perheissä ja yksinhuoltajaperheissä.
Lapsivaikutusten arviointi ja lapsen oikeuksien seuranta ovat keskeisiä keinoja lapsiköyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, myös kuntien päätöksenteossa.
Tutustu Ending educational and child poverty in Europe – leaving no child behind -raporttiin alla.