Koulunkäynti on evätty yhä useammalta syyrialaiselta pakolaislapselta

Koulun ulkopuolella olevien syyrialaisten pakolaislasten lukumäärä on Lähi-idässä lisääntynyt vuoden takaisesta. Heikoimmassa asemassa olevat lapset kärsivät tilanteesta eniten ja monia uhkaa lapsiavioliitto ja hyväksikäyttö.

Lukuvuoden alkaessa tällä viikolla Lähi-idän alueella noin 730 000 syyrialaisista pakolaislasta jää koulutuksen ulkopuolelle. Pelastakaa Lasten tuoreessa raportissa todetaan, että 43 prosentilta alueella olevista kouluikäisistä syyrialaisista pakolaislapsista evätään heidän oikeutensa koulutukseen. Näiden lasten lukumäärä on noussut lähes kolmanneksella viime vuoden lopusta lähtien. Syyrialaiset pakolaislapset Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa ovat viimeisten 12 kuukauden aikana menettäneet yli 133 miljoonaa koulupäivää.

”Sen lisäksi, että lasten tulevaisuus vaarantuu pitkällä tähtäimellä, he voivat koulua käymättöminä helpommin joutua hyväksikäytön kohteeksi, esimerkiksi lapsityöhön tai lapsiavioliittoon”, sanoo Sanna Juntunen, Pelastakaa Lasten humanitaarisen työn asiantuntija.

Syyrian naapurivaltiot sekä avunantajamaat kuten Suomi ovat monin tavoin pyrkineet helpottamaan Syyriasta paenneiden lasten pääsyä kouluun. Toimenpiteet ovat kuitenkin jääneet riittämättömiksi.

“Lapset joutuvat kokemaan sen, että heiltä riistetään tulevaisuus moneen kertaan. Tämä tapahtuu, kun he pakenevat kodeistaan sodan vuoksi ja uudestaan kun heiltä evätään oikeus koulutukseen ollessaan paossa. On täysin kestämätöntä, jos lapsille tehdyistä lupauksista ei pidetä kiinni”, toteaa Juntunen.

Vaikka Syyrian lähialueella on periaatteessa avautunut 300 000 pakolaislapselle opiskelupaikka, moni ei kuitenkaan ole päässyt kouluun. Syvään juurtuneet ongelmat ovat yhä ratkaisua vailla. Vanhemmat joutuvat esimerkiksi laittamaan lapsensa työhön, sillä heillä itsellään ei ole virallista oikeutta olla ansiotyössä. Monen tytön koulunkäynnin estää puolestaan pelko siitä, että nämä joutuvat häirinnän kohteeksi koulumatkan aikana. Pitkät etäisyydet ja koulukuljetusten maksut ovat myös yleisiä syitä siihen, että lapset eivät pääse kouluun.

”Sotaa pakeneville lapsille pitää antaa mahdollisuus oppimiseen ja kehitykseen. Sen lisäksi, että koulutus antaa lapsille paremman tulevaisuuden, koulunkäynti myös auttaa suojelemaan heitä eri vaaroilta ja uhilta. Koulunkäynti on osa lapsen turvallista arkea ja auttaa heitä toipumaan järkyttävistä kokemuksistaan.”

Menetettyjä mahdollisuuksia

Pelastakaa Lasten Losing out on Learning -raportissa todetaan, että maailmanlaajuisesti pakolaislapset menettivät viime vuonna lähes 700 miljoonaa koulupäivää. Maailman kaikista pakolaislapsista yli puolet, eli 3,5 miljoonaa on poissa koulusta. Lapset jotka vaikeuksista huolimatta ovat päässeet kouluun, joutuvat puolestaan usein kamppailemaan esimerkiksi kieliongelmien kanssa. Koulutuksen taso ei ole myöskään aina riittävän korkealla.

Tilanne on pysynyt huonona viime vuosien aikana tehdyistä lupauksista huolimatta. YK:n yleiskokouksen aikana viime vuoden syyskuussa, keskeiset avunantajat ja pakolaisia vastaanottavat maat lupasivat varmistaa koulunkäynnin miljoonalle pakolaislapselle. YK:n jäsenmaat sitoutuivat myös takaamaan jokaiselle pakolaislapselle pääsy koulutukseen hyvin pian pakolaiseksi joutumisen jälkeen.

”Sotaa ja väkivaltaa kokeneet lapset kertovat meille yhä uudelleen miten epätoivoisesti he haluavat päästä takaisin kouluun ja oppimaan”, sanoo Pelastakaa Lasten Syyrian maatoimiston johtaja Sonia Khush.

”Kokemuksemme naapurimaissa ovat osoittaneet, että lasten toipuminen voi alkaa, mikäli saamme heidät takaisin kouluun ja annamme heille tarvittavaa tukea koulunkäynnin jatkumiselle. Tämä kuitenkin edellyttää mittavampaa sitoutumista koulutukseen ja mielenterveyden tukemiseen”, toteaa Khush.

Pelastakaa Lapset on Syyrian lähialueilla toteuttanut yhteistyökumppaneidensa kanssa kampanjoita, jotta lapset pääsisivät kouluun. Monelle pakolaiselle uusi lukuvuosi merkitsee kuitenkin vain sitä, että nyt on taas alkamassa uusi vuosi ilman koulua.

Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa päättäväisiä toimia koulunkäynnin esteiden purkamiseksi. Vanhat ja uudet lupaukset on lunastettava ilman viivettä.

Taustaa

• JORDANIA: Yli 90 000 lasta on arviomme mukaan menettänyt runsaat 16,6 miljoonaa koulupäivää viimeisten 12 kuukauden aikana. Viime vuonna Jordanian hallitus lupasi saada kaikki koulua käymättömät lapset koulutuksen piiriin syyskuuhun 2016 mennessä.  Yhteensä 75 000 opiskelupaikkaa luotiin. Samalla poistettiin erinäisiä rajoituksia, jotka esimerkiksi estivät lapsia aloittamasta koulun, mikäli koulunkäynti on ollut keskeytettynä yli kolme vuotta. Viime vuonna vain alle 25000 lasta ilmoittautui kouluun.
• LIBANON: Arviolta 290 000 pakolaislasta on viimeisen 12 kuukauden aikana jäänyt paitsi 49,6 miljoonasta koulupäivästä.  Maan opetusministeriö on helpottanut pakolaislasten pääsyä kouluihin, mutta esteinä ovat yhä esimerkiksi riittävien tilojen puuttuminen, koulukuljetusten puute, vaativa opetussuunnitelma, kieliongelmat, ylivoimainen paperityö, kiusaaminen ja väkivalta sekä asianmukaisten oleskelulupien puuttuminen.
• TURKKI: Noin 338 000 pakolaislasta on viimeisten 12 kuukauden aikana menettänyt 66,6 miljoonaa koulupäivää.  Syyrialaisilla lapsilla on Turkissa annettu mahdollisuus ilmoittautua kouluun. Tämän vuoden alussa enemmän kuin puolet syyrialaisista lapsista Turkissa oli koulussa.  Maan hallitus on ottanut pitkän tähtäimen tavoitteeksi integroida kaikki syyrialaiset lapset julkiseen koulutusjärjestelmään. Tämä edellyttää kuitenkin kymmeniä tuhansia uusia koululuokkia ja muita mittavia investointeja. Kansainvälisen yhteisön on tuettava Turkkia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Luku 730 000 syyrialaisesta koulua käymättömästä pakolaislapsesta perustuu viimeisimpiin UNICEFin tilastoihin. Näissä luvuissa on mukana Irakissa ja Egyptissä olevat pakolaiset.
• Tilanne oli pahin vuonna 2015 jolloin noin 900 000 syyrialaista pakolaislasta oli jätetty koulutuksen ulkopuolelle (UNHCR).
• Yli puolet maailman pakolaisista on päätynyt vain kymmeneen maahan, jotka kaikki ovat pieni- ja keskitulon maita. Vuosi sitten pidetyssä pakolaisia ja siirtolaisia käsittelevässä huippukokouksessa luvattiin pakolaislasten koulutukseen vain 216 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Yksistään Ugandassa pakolaislasten koulutuksen järjestäminen vaatisi vuosittain noin 132 miljoonaa dollaria.
• Viime vuoden YK:n yleiskokouksen aikana järjestettiin kaksi huippukokousta, joiden aikana tehtiin lupauksia ja sitoumuksia pakolaislasten koulunkäynnin edistämiseksi. Presidentti Barack Obaman isännöimässä valtiojohtajien huippukokouksessa luvattiin mahdollistaa koulunkäynti miljoonalle pakolaislapselle. Pakolaisuutta ja siirtolaisuutta käsittelevän huippukokouksen myötä 193 YK:n jäsenvaltiota allekirjoitti niin kutsutun New Yorkin julistuksen ja sitoutuivat muun muassa takaamaan jokaiselle pakolais- ja siirtolaislapselle pääsy koulutukseen muutaman kuukauden sisällä maahantulosta.

Lataa raportti: Losing out of Learning – Providing refugee children the education they were promised

---