Monet koronavirustartunnan saaneet joutuvat leimaamisen kohteeksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Pelastakaa Lasten kyselytutkimusten mukaan viruksesta on liikkeellä paljon vääriä tietoja, ja se vaikeuttaa taudin leviämisen ehkäisyä.
Virheelliset tiedot koronaviruksesta ja sen tartuntatavoista vaikeuttavat tartuntojen leviämisen estämistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, varoittaa Pelastakaa Lapset.
Ennakkoluulot esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöitä ja siirtolaisyhteisöjä kohtaan lisäävät leimautumista ja rajoittavat terveyspalveluihin hakeutumista.
Pelastakaa Lapset toteutti huhtikuussa useita kyselytutkimuksia koronavirukseen liittyvästä stigmasta ja vääristä tiedoista. Myös työntekijät raportoivat yhä useammin väärien tietojen leviämisestä.
Somaliassa yli 3 000 ihmisen parissa tehdyssä kyselyssä 42 prosenttia kertoi uskovansa, että koronavirus on hallituksen kampanja. Noin kolme neljäsosaa oli kuullut viruksesta mutta koki, ettei tiedä siitä tarpeeksi. Vastanneista 27 prosenttia sanoi, että koronavirus synnyttää stigman tiettyjä vähemmistöjä kohtaan heidän yhteisössään. Heistä 32 prosenttia koki myös, että kaikki ulkomaalaiset leimataan.
Myös Tansaniassa 121 ihmisen arvio paljastaa, että 86 prosenttia kokee koronaviruksen aiheuttavan tiettyjen ihmisten leimautumista ja syrjintää.
Sambiassa 400 ihmistä kattavassa kyselyssä selvisi, että 57 prosenttia tietää, miten virus tarttuu. Useimmat ovat silti altistuneet väärälle tiedolle. Vastaajista 69 prosenttia uskoi, että päivittäinen hampaiden pesu ehkäisee sairastumista. 43 prosenttia katsoi, että alkoholin juominen voi estää tartunnan saannin.
Löydökset heijastavat myös Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (Africa CDC) viimeaikaisia tietoja. Näiden mukaan koronatietoisuus on mantereella korkea mutta myös merkittäviä väärinkäsityksiä on olemassa. Esimerkiksi 55,8 prosenttia ihmisistä uskoo, että koronaviruksesta toipuneita ihmisiä pitäisi välttää taudin leviämisen estämiseksi.
Pelastakaa Lapset pelkää, että koronaviruksen sairastaneet ja heidän perheensä voivat olla samanlaisen syrjinnän riskissä kuin ne, joita ebola kosketti vuosina 2014–2016 ja 2018. Näiden epidemioiden aikana monet taudista toipuneet ja heidän perheensä karkotettiin yhteisöstään ja avustustyöntekijöitä vastaan hyökättiin. Joidenkin tietojen mukaan myös vanhempansa ebolalle menettäneitä lapsia vieroksuttiin ja he joutuivat kadulle.
Leimaamisen tavat muistuttavat myös hiv- ja aids-potilaiden leimaamista, varoittaa Pelastakaa Lasten Afrikan kampanja- ja politiikkajohtaja Eric Hazard. Vaarana on, että väärät tiedot ja myytit vaikeuttavat taudin leviämisen ehkäisemistä ja se leviää nopeammin ja piilossa.
– Kun yhteisöt saavat väärää tietoa sairaudesta, se luo pelkoa – tässä tapauksessa toisten pelkoa – ja pelko voi johtaa stigmaan, eristämiseen, huonompiin terveysvaikutuksiin yksilötasolla ja yhteiskunnassa ja joissakin tapauksissa väkivaltaan, sanoo Hazard.
Erityisen haavoittuvia ovat vähemmistöryhmät sekä lapset, joiden perheenjäsenillä uskotaan olevan tartunta tai jotka ovat jo toipuneet siitä. Stigma voi lisätä lasten ja perheiden haavoittuvuutta hyväksikäytölle sekä seksuaaliselle ja sukupuolittuneelle väkivallalle.
– Olemme jo kuulleet tapauksista, joissa ihmiset pelkäävät palata yhteisöönsä, sillä he pelkäävät joutuvansa hyökkäyksen kohteeksi, koska ovat potentiaalisia tartunnan kantajia, Hazard kertoo.
Pelastakaa Lasten tiimit työskentelevät paikallisten yhteisöjen johtajien kanssa lisätäkseen tietoisuutta ja faktatietoa ja hälventääkseen myyttejä sekä vääriä huhuja koronaviruksesta. Yhteisöissä toteutettavien tiedotuskampanjoiden kautta ehkäistään syrjintää. Myös tautitapausten tunnistamista ja hoitamista tuetaan.
Pelastakaa Lapset vaatii hallituksia ja avunantajia investoimaan laajempaan yhteisön osallistamiseen koronavirukseen liittyvien myyttien ja väärän tiedon torjumiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. On vähennettävä epäluuloja sekä syrjintää, jota tartunnan saaneet sekä tartunnasta epäillyt, kuten karanteenissa olevat tai ulkomailta tulleet, kokevat.
- Somaliassa Pelastakaa Lapset teki kyselyn (rapid assessment survey) 3 600 ihmiselle, jotka ovat järjestön toiminnan hyödynsaajia Kyselyssä käytettiin WHO:n kehittämää arviointijärjestelmää riskiviestinnästä ja yhteisöjen osallistamisesta (Risk Communication and Community Engagement, RCCE). Otos suhteutettiin tutkimusalueilla hyödynsaajien määrään. Eteläisissä osavaltioissa tavoitettiin 1 680 ihmistä, Puntmaassa 840 ja Somalimaassa 1 080 ihmistä.
- Tansaniassa toteutettuun kyselyyn ja RCCE arvioon osallistui 121 vastaajaa koronan vaikutuksista kärsivissä yhteisöissä ja riskialueilla.
- Sambiaa koskevat tiedot perustuvat osana tarvearviota tehtyyn kyselyyn, johon osallistui 400 aikuista neljällä alueella Lufwanyamassa.
- Lisätietoja koronavirukseen liittyvistä käsityksistä ja tietoisuudesta Afrikan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen (Africa Centres for Disease Prevention and Control) Using Data to Find a Balance -raportista.