Suomalaisten avustusjärjestöjen yhteistiedote
Maailman humanitaarisen avun päivänä 19.8. kampanjoidaan tänä vuonna siviilien ja humanitaaristen työntekijöiden suojelun puolesta.
Viime vuonna humanitaarisiin avustusoperaatioihin maailmalla kohdistui 158 merkittävää iskua, joissa sai surmansa yhteensä 101 avustustyöntekijää. Iskujen ja kuolonuhrien määrät nousivat hieman edellisvuodesta.
Sen lisäksi kaikkiaan 288 avustustyöntekijää joutui väkivallan tai jonkun muun turvallisuusvälikohtauksen kohteeksi ja 89 kidnapattiin. Suurimmassa vaarassa ovat nimenomaan paikalliset avustustyöntekijät. Tiedot käyvät ilmi Humanitarian Outcomes-järjestön hiljattain julkistamasta raportista Aid Worker Security 2017.
”Turvallisuustekijöistä on viime vuosina tullut merkittävä rajoite humanitaariselle toiminnalle ja avunannolle. Punaisen Ristin tai YK:n tunnuksia ei enää kaikissa konflikteissa kunnioiteta aikaisempaan tapaan eivätkä ne näillä alueilla suojaa avustustyöntekijöitä. Avun perille toimittamista pyritään yhä useammin tietoisesti vaikeuttamaan konfliktin jonkin osapuolen toimesta”, toteaa ulkoministeriön humanitaarisen avun ja politiikan päällikkö Claus Jerker Lindroos.
Lasten ja perheiden hädän poistaminen on Pelastakaa Lasten työn keskiössä. Tällä hetkellä toimimme 33 katastrofissa 16 maassa, mukaan lukien vaarallisimpien olosuhteiden maihin lukeutuvissa Irakissa, Syyriassa, Jemenissä ja Etelä-Sudanissa. Kuva: Dario Bosio/DARST/Pelastakaa Lapset
Vaikka kyseessä on sotarikos, ovat sairaalatkin joutuneet valitettavan useissa konflikteissa sotatoimien kohteiksi asettaen potilaiden lisäksi myös terveydenhuoltohenkilökunnan vaaralle alttiiksi. Tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 13 eri maassa hyökättiin 62:ta terveydenhuollon työntekijää kohtaan. Human Rights Watch -järjestö analysoi vuosina 2013–2016 tapahtuneita, sairaaloihin ja terveysasemiin kohdistuneita iskuja kymmenessä eri maassa. Järjestön mukaan kaikkiaan 25 iskussa kuoli yli 230 ihmistä ja loukkaantui 180 ilman, että tekijät olivat joutuneet vastuuseen teoistaan.
”Riskialttiissa ympäristöissä järjestöjen ammattimaisuus, luotettavuus ja kyky luoda suhteet kaikkiin konfliktin osapuoliin korostuvat. Työntekijöiden turvallisuuden tärkein tae on se miten tasapuoliseksi avustustoiminta mielletään. Vain riippumattomat ja puolueettomat toimijat pystyvät keskustelemaan kaikkien konfliktin osapuolten kanssa ja saavuttamaan avuntarvitsijat”, korostaa SPR:n kansainvälisen työn johtaja Kalle Löövi.
Humanitaarisen avun tarve maailmassa jatkuu ennätyksellisen korkealla tasolla. Tämä johtuu pitkälti aseellisten konfliktien, pitkittyneiden pakolaistilanteiden ja kuivuuden yhteisvaikutuksesta, joka on johtanut useisiin vakaviin moniongelmaisiin haasteisiin.
Väkivalta ja turvattomuus rajoittavat avun perille saantia muun muassa tietyillä alueilla Somaliassa. Pelastakaa Lasten avustusryhmät voivat tilanteen niin salliessa kuitenkin suorittaa nopeita avustustoimia. Kuva: Anne Kanene
Tarkistettu YK:n globaali apuvetoomus on tänä vuonna 23,5 miljardia dollaria. Se on tällä hetkellä rahoitettu vain 26-prosenttisesti, mikä tarkoittaa peräti 17,3 miljardin dollarin vajetta.
Apua tarvitsee tällä hetkellä 141,1 miljoonaa ihmistä 37 maassa. Suurimmat tarpeet ovat Syyriassa, Jemenissä, Etelä-Sudanissa, Somaliassa, Irakissa ja Nigeriassa. YK:n mukaan Jemen, Etelä-Sudan, Somalia ja Nigeria ovat osin nälänhädän partaalla. Näissä neljässä maassa yksistään elää noin 20 miljoonaa vakavasti ruokaturvatonta ihmistä, mukaan lukien 1,4 miljoonaa lasta. Niiden tähän asti saama rahoitus kattaa vasta alle 1,9 miljardia eli 40 % tarpeesta. Varojen puute johtaa aliravitsemuksen, kuolleisuuden, turvattomuuden ja pakolaisuuden kasvuun.
Suomen ulkoministeriön humanitaarisen avun budjetti on tänä vuonna 70,5 miljoonaa euroa. Kohdemaittain ja alueittain tarkasteltuna suurimmat euromääräiset avustukset ovat menneet Syyriaan, Etelä-Sudaniin, Somaliaan, Irakiin, Nigeriaan, Ugandaan ja Jemeniin. Apu kanavoituu perille YK-järjestöjen, kansainvälisen Punaisen Ristin ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.
Suomalaiset järjestöt antavat humanitaarista apua kohdistaen sitä sinne missä tarve ja hätä ovat suurimmat. On yhä tärkeämpää, että vahvan ammattiosaamisen lisäksi järjestöillä on kattava turvallisuusohjeistus, sillä työtä ihmisten auttamiseksi tehdään kasvavien riskien keskellä.
Fida International
Kirkon Ulkomaanapu
Pelastakaa Lapset
Plan International Suomi
Suomen Lähetysseura
Suomen Pakolaisapu
Suomen Punainen Risti
Suomen World Vision
Maailman humanitaarisen avun päivä 2017 – #NotATarget