Suomen ja muiden EU-maiden on päästävä tänään yhteisymmärrykseen siitä, miten Euroopan kärjistyvä pakolaiskriisi ratkaistaan. Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa unionin jäsenmailta päätöstä kokonaisvaltaisesta toimintasuunnitelmasta, jossa lapsen etu on ensisijainen periaate.
EU:n sisä- ja oikeusministerit käsittelevät jatkuvasti kärjistyvää pakolais- ja siirtolaiskriisiä kokouksessaan maanantaina 14.9. Pelastakaa Lapset on esittänyt EU:n jäsenmaille ja komissiolle viiden kohdan suunnitelman, joka tarjoaa ratkaisuja pakolaisten välittömän hädän lievittämiseen ja turvan takaamiseen EU-maissa. Suunnitelma edellyttää myös puuttumista pakolais- ja siirtolaiskriisin syihin, etteivät perheet ja lapset joutuisi pakenemaan tai lähtemään kodeistaan.
”Euroopan maiden on tartuttava toimeen ja sovittava yhteisistä toimista, sillä tuhansien lasten henki on vaarassa”, sanoo Pelastakaa Lasten pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
”Olemme tyytyväisiä siitä, että myös EU:n komission esittämä suunnitelma kriisin ratkaisemiseksi on laaja-alainen ja edellyttää yhteistä vastuunkantoa. Puolestamme vaadimme, että lapsen etu pidetään ensisijaisena lähtökohtana kaikissa toimissa. Lapsi on jokainen alle 18-vuotias”, teroittaa Markkula-Kivisilta.
”Myös Suomen on kannettava vastuunsa. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vetosi viime viikolla jäsenmaihin pakolaisten auttamiseksi ja arvosteli myös maita, jotka ovat leikanneet kehitysapua. Junckerin mielestä jäsenmaiden pitäisi juuri nyt kasvattaa kehitysapubudjettejaan, mutta Suomi aikoo edelleenkin rajusti leikata kehitysyhteistyöstä”, lisää Markkula-Kivisilta.
Yksin tänä vuonna 380 000 miestä, naista ja lasta on kulkenut vaarallisen matkan päästäkseen Eurooppaan. Ainakin 2 850 ihmistä on kuollut matkalla. Pakolaisten joukossa on tuhansia lapsia, jotka pakenevat pommituksia ja kidutusta sota-alueilta kuten Syyriasta.
—-
Pelastakaa Lasten suositukset kriisin ratkaisemiseksi
1. Ihmishenkien pelastamisen on oltava ensisijaista: etsintä- ja pelastusoperaatioiden on jatkuttava. Tuhansia ihmisiä on pelastettu sen jälkeen, kun Eurooppa päätti aloittaa pelastusoperaatiot uudestaan. Euroopan unionissa on pidettävä huolta siitä, että keskeisillä ihmisiä avustavilla ja pelastavilla toimijoilla on toimintamahdollisuudet ja mandaatti tehdä kaikki voitava ihmishenkien pelastamiseksi. Prioriteettina pitää olla elämän pelastaminen, ei rajojen vartiointi.
2. Vastaanotto- ja auttamisjärjestelmiä on vahvistettava: ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa on vaalittava. Vastaanoton ja muiden palveluiden tulee olla kansainvälisten ja Euroopassa hyväksyttyjen standardien mukaisia, ja toimeenpanon on noudatettava lainsäädäntöä. Vastaanottokeskuksissa täytyy pyrkiä jo alkuvaiheessa varmistamaan YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti, että lapsia suojellaan, lapset saavat heidän hyvinvointiaan edistäviä peruspalveluja (mm. terveys, opetus) ja oikeudellista apua. Vastaanottokeskuksista tulee tehdä kaikin standardein lapsiystävällisiä.
3. Euroopan unionin velvollisuus on tehdä enemmän sijoittaakseen ihmiset, joilla on oikeus suojeluun. Euroopan unionin jäsenvaltioiden tulee tehdä pitkän tähtäimen suunnitelma Euroopan unionin alueelle, kuinka pakolaisia sijoitetaan uudelleen ja siirretään. Lapsen etu tulee olla ensisijaisena kaikissa uudelleensijoitusta ja siirtoa koskevissa päätöksissä ja toimissa.
4. Euroopan unionin on avattava alueelleen laillisia ja turvallisia reittejä. Kun muut reitit turvaan ovat suljettuina, lisääntyvät myös lasten salakuljetus ja lapsikauppa. Lapsista monet ovat joutuneet kokemaan kidutusta, kaltoin kohtelua ja hyväksikäyttöä jo ennen kuin he saapuvat Eurooppaan, jossa he ovat, omista oikeuksistaan tietämättöminä, haavoittuvia kohtaamaan lisää väärinkäytöksiä. Turvapaikan haun ja palautuspäätösten tulee perustua lakiin, ja kaikille on turvattava oikeudenmukainen kohtelu. Lapsille ja lapsiperheille on tarjottava humanitaarisia viisumeja, ja lapsen etu on oltava ensisijainen, kun tehdään päätöksiä palautuksista, perheiden jäljittämisestä ja perheenyhdistämisestä.
5. Euroopan unionin tulee puuttua riskialttiin muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin. Tarvitsemme Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Lähi-idässä toimia, jotka pureutuvat syihin, joiden vuoksi ihmiset lähtevät liikkeelle, kuten konfliktit, vaino, äärimmäinen köyhyys ja syrjäytyminen.