Neljäsosa Afganistanin väestöstä, 9,4 miljoonaa ihmistä, tarvitsee humanitaarista apua tänä vuonna. Yli puolet hätäavun tarpeessa olevista on lapsia. Afganistan on 18 vuotta kestäneen konfliktin myötä yksi vaarallisimmista paikoista lapsille.
Humanitaarista apua vuoden 2020 aikana tarvitsevien lasten määrä Afganistanissa on 40 prosenttia suurempi kuin viime vuonna, varoittaa Pelastakaa Lapset. Hädänalaisten ihmisten määrä on kaiken kaikkiaan kasvanut edellisvuodesta 3,1 miljoonalla, joista lähes puolet on alle 15-vuotiaita.
Pelastakaa Lasten viime viikolla julkaisemassa Loppu sodalle lapsia vastaan -raportissa todetaan, että Afganistan on lapsille yksi maailman vaarallisimmista paikoista. Vuonna 2018 Afganistanissa kuoli tai vammautui konfliktin vuoksi 3062 lasta – enemmän kuin missään muualla.
Selvityksessä osoitetaan lisäksi, että konfliktien seuraukset ovat usein erilaiset tytöille ja pojille. Tytöillä on muun muassa poikia suurempi riski joutua seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Poikia kuolee ja vammautuu useammin, ja heitä myös siepataan tai värvätään todennäköisemmin aseellisiin ryhmiin.
Afganistanin konflikti on synnyttänyt jatkuvan pakolaisvirran. Pelkästään rekisteröityjä pakolaisia Afganistanista on yhteensä 2,7 miljoonaa.
– Kreikan pakolaisleireillä olevista lapsista suuri osa on kotoisin Afganistanista. Tätä selittävät vuosikausia jatkunut sota, konfliktin kiihtyminen entisestään parin viime vuoden aikana ja sodan erityinen vaarallisuus lapsille, sanoo Tapio Laakso, Pelastakaa Lasten vaikuttamistyön asiantuntija.
Turvallisuustilanne on Afganistanissa jatkuvasti heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Tapettujen ja vammautettujen lasten määrät ovat olleet ennätyssuuret. YK:n mukaan räjähtävien taisteluvälineiden seurauksena menehtyneistä siviileistä peräti 77 prosenttia oli lapsia viime vuoden tammikuun ja syyskuun välisenä aikana. Lapsista monet joutuvat päivittäin kohtaamaan hengenvaaran tai todistamaan äärimmäistä väkivaltaa. Tällä on suuri vaikutus lasten mielenterveyteen. Maan väestöstä joka kymmenennellä ihmisellä on fyysinen vamma.
– Yli 18 vuotta kestäneen konfliktin, kymmenien tuhansien siviiliuhrien sekä lukuisten epäonnistuneiden rauhanpyrkimysten jälkeen Afganistan on pitkälti unohdettu ja jäänyt muiden maailmanlaajuisten hätätilanteiden varjoon, sanoo Onno van Manen, Pelastakaa Lasten maajohtaja Afganistanissa.
Pelastakaa Lasten viime vuoden lopussa julkaisemassa selvityksessä todetaan, että jopa kaksi kolmannesta haastatelluista vanhemmista kertoi lastensa pelkäävän räjähdyksiä, sieppauksia tai muuta väkivaltaa koulumatkallaan.
– Tämä on maa, jossa kaikki täällä syntyneet ja kasvaneet lapset eivät ole kokeneet muuta kuin sotaa, ja missä he pelkäävät mennä kouluun ja ovat vaarassa joutua hyväksikäytetyksi ja riistetyksi.
– Afganistanilaisilla lapsilla ei ole pääsyä perusterveydenhuoltoon ja laadukkaaseen koulutukseen, puhumattakaan ammattimaiseen tukeen, jota he tarvitsevat selviytyäkseen kaikista kärsimyksistään. Kansainvälisen oikeuden mukaan heillä on oikeus turvaan, suojeluun ja hyvinvointiin, mutta näitä perusoikeuksia vaarannetaan säännöllisesti. Meidän on varmistettava afganistanilaisille lapsille tulevaisuus ilman väkivaltaa ja pelkoa, van Manen jatkaa.
Pelastakaa Lapset on laajentamassa entisestään toimintaansa Afganistanin konfliktista kärsivien lasten auttamiseksi.
- Vuonna 2019 Pelastakaa Lapset tavoitti toiminnallaan yli neljä miljoonaa ihmistä Afganistanissa, mukaan lukien 900 000 lasta. Järjestö edistää lasten koulutusta, terveyttä, ravitsemusta, ruokaturvaa, suojelua ja oikeuksia. Suunniteltuihin toimiin vuonna 2020 tarvitaan 25 miljoonaa dollaria, josta 11,5 miljoonaa on turvattu.
- YK:n arvion mukaan 9,4 miljoonaa ihmistä tulee olemaan humanitaarisen avun tarpeessa vuoden 2020 aikana. Tämä on 3,1 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2019. Kuluvana vuonna avun tarpeessa olevista ihmisistä noin 56 prosenttia on lapsia, eli 5,26 miljoonaa.
Vaadi kanssamme loppua sodalle lapsia vastaan – allekirjoita vetoomus Loppu sodalle lapsia vastaan