Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-verkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.
Useat ministerit ja puoluejohtajat sekä tasavallan presidentti ovat tänä ja viime vuonna väläyttäneet mahdollisuutta nostaa Suomen vuosittaista pakolaiskiintiötä merkittävästikin. Usein lupaus on sidottu siihen, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä laskee. Vaikka Suomeen saapui syksyllä 2015 poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita, tänä vuonna määrä laskenut jotakuinkin 2000-luvun normaalitasolle.
Hallitus ja eduskunta eivät ole kuitenkaan reagoineet muuttuneeseen tilanteeseen nostamalla kiintiötä. Pakolaiskiintiötä on päinvastoin jopa laskettu parista edellisvuodesta. Samaan aikaan maahan saapuvien turvapaikanhakijoiden oikeuksia on leikattu vauhdilla. Järjestöt muistuttavat, että myös Suomella on vastuu auttaa historiallisen pakolaistilanteen ratkaisemisessa.
”Inhimillisiä ratkaisuja ei voida enää lykätä kriisimielialan varjolla. Päättäjillä olisi nyt mahdollisuus lunastaa puheensa moninkertaistamalla Suomen pakolaiskiintiö. Näin voimme auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä”, sanoo Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen.
Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut 750 lähes koko 2000-luvun ajan. Kiintiötä nostettiin Syyrian kriisin takia 1050:een vuosina 2014 ja 2015. Tänä vuonna kiintiö laskettiin taas 750 paikkaan, vaikka humanitaarinen hätä Syyriassa vain pahenee. Suurin osa kiintiöpakolaisista vastaanotetaan EU:n yhteisten sitoumusten kautta, mutta Suomen tulee pitää kiinni myös kansallisesta pakolaiskiintiöstään.
Köyhät maat kantavat suurimman vastuun historiallisesta pakolaistilanteesta
Maailmalla on enemmän pakolaisia kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Vastuu pakolaisten auttamisesta jakautuu epätasaisesti, sillä 86 prosenttia kaikista pakolaisista oleskelee kehittyvissä maissa. Esimerkiksi väkiluvultaan noin Suomen kokoisessa Libanonissa elää yli miljoona syyrialaista pakolaista. Köyhät maat kantavat suhteettoman vastuun pakolaisista rikkaan Euroopan sulkiessa rajojaan. Suomen kaltaisten vauraiden maiden on tehtävä osansa hädänalaisten auttamiseksi historiallisessa pakolaistilanteessa.
”Haluaako Suomi jäädä historiaan maana, joka auttoi hädän hetkellä? Vai maana, joka sulki ovensa ja silmänsä heikoimmassa asemassa olevilta? Suomella on resursseja ja kykyä auttaa. Kiintiön kautta voimme tarjota turvallisia reittejä esimerkiksi naisille ja lapsille. Nyt on aika toimia”, Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Niina Laajapuro sanoo.
Muutamat maat ovat näyttäneet jo esimerkkiä nostamalla huomattavasti pakolaiskiintiöitään. Norjan pakolaiskiintiö tälle vuodelle on 3 120. Kanada puolestaan on vastaanottanut vajaassa vuodessa yli 33 000 syyrialaista pakolaista. Kanadan viranomaiset käsittelevät vielä 25 000 kiintiöpakolaisen vastaanottamista. Myös Ruotsi on luvannut kasvattaa pakolaiskiintiötään lähiaikoina 1 900:sta 5 000:een, vaikka Ruotsiin on saapunut jo pitkään Euroopan mittakaavassa paljon turvapaikanhakijoita.
Syyrialaisia on autettava, mutta muita pakolaisia ei saa unohtaa
Suomi vastaanottaa pakolaiskiintiössään tänä vuonna pelkästään syyrialaisia. Vaikka syyrialaiset tarvitsevat kipeästi apuamme juuri nyt, kansalaisuus ei saa olla ainoa kriteeri, kun autamme kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Suomen on autettava myös niitä pakolaisia, jotka pakenevat muita pitkittyneitä konflikteja ja muualla esiintyvää vainoa.
Pakolaiskiintiö tarjoaa mahdollisesti vuosia pakolaisleireillä odottaneille pakolaisille turvallisen reitin suojeluun. Aiempina vuosina Suomi on auttanut pakolaiskiintiön avulla muun muassa Afganistanista, Irakista, Iranista, Somaliasta, Kongon demokraattisesta tasavallasta ja Myanmarista pakenemaan joutuneita. Kiintiöpakolaisista noin puolet on viime vuosina ollut lapsia.
”Pakolaiskiintiön ohella valtioiden on turvattava myös turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet ja kunnioitettava oikeutta hakea turvapaikkaa. Pakolaiskiintiö ei voi korvata sotaa ja vainoa pakenevien turvapaikanhakijoiden oikeutta hakea turvaa”, Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.
Lisätietoja:
Aishi Zidan, tiedottaja, Amnesty International Suomen osasto, aishi.zidan@amnesty.fi tai 040 833 1532
Kaisa Väkiparta, viestintäpäällikkö, Pakolaisapu. kaisa.vakiparta@pakolaisapu.fi tai 040 560 0772
Pia Lindfors, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta, pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi tai 050 366 5942
Mikä pakolaiskiintiö?
Pakolaiskiintiö on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n suosittelema kestävä ratkaisu pakolaisten auttamiseksi silloin, kun paluu lähtömaahan tai pysyvä asettuminen oleskelumaahan ei ole mahdollista. Kiintiö on vastaanottajamaalle hallittu keino auttaa, sillä tulijat valitaan huolellisesti ja ihmiset siirretään järjestetysti pakolaisleireiltä kuntiin.
Yli 21 miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaisiksi kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Kodeistaan maan sisäisesti pakenemaan joutuneet ja turvapaikkaa hakeneet mukaan lukien pakolaisten määrä on kohonnut yli 65 miljoonaan. UNHCR:n mukaan ensi vuonna lähes 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoittamista, mutta valtioiden olemassa olevat pakolaiskiintiöt vastaavat murto-osaa tästä.