Usein kysyttyä kansainvälisestä adoptiosta

Kuka voi adoptoida ulkomailta Suomesta käsin?

Suomessa adoptioneuvontaa ja adoptioluvan saaneet aviopuolisot tai yksinhakijat, adoptiokohdemaan kriteerit täyttävät adoptionhakijat ja lapsen luovuttavassa maassa hyväksytyt ja valitut adoptionhakijat.

Suomen adoptiolaista määräytyy 25 vuoden vähimmäis- ja 50 vuoden yläikäraja. (Adoptioprosessi keskeytyy mikäli adoptionhakija täyttää 50 vuotta ennen kuin lapsi on nimetty adoptionhakijalle.) Lapsen ja vanhemman välinen ikäero saa olla korkeintaan 45 vuotta.

Adoptionhakijoilla tulee ikänsä, terveytensä, elämäntilanteensa ja voimavarojensa puolesta olla hyvät resurssit kasvattaa, hoitaa ja tukea lasta joka voi tarvita erityistä tukea kasvunsa aikana sekä vielä pitkälle varhaisaikuisuudessa.

Miksi kaikista maista/kaikkia lapsia ei voi adoptoida?

Kansainvälinen adoptio voi toteutua ainoastaan mikäli adoption on arvioitu olevan lapsen edun mukaista. Kansainvälinen adoptio edellyttää toimivaa lastensuojelujärjestelmää. Vain osa kodittomista lapsista on sellaisen lastensuojelujärjestelmän piirissä, joista käsin kansainvälinen adoptio tulee kysymykseen. Suurimmalla osalla lastenkodeissa olevista lapsista on elossa molemmat tai toinen vanhemmista. Vain pieni osa lastenkotilapsista ovat täysorpoja tai vapaita adoptioon.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus, Haagin kansainvälinen sopimus sekä Suomen adoptiolaki edellyttää että lapselle etsitään ensisijaisesti kotimainen perhe. Kansainvälinen adoptio on viimesijainen ratkaisu lapselle. Poikkeusoloissa lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset kasvavat, minkä vuoksi adoptioita ei tulisi toteuttaa katastrofioloissa.

Mikä kohdemaa sopii minulle/meille?

Palvelunantajat antavat asiakaspalvelua sopivan kohdemaan valintaa varten. Palvelunantaja tarvitsee tätä arviointia varten hakijoilta paljon tietoa hakijoiden iästä, perhesuhteista, elämäntilanteesta, terveydentilasta, lapsitoiveesta sekä mahdollisista rajoituksista adoptionhakemuksen sisällössä. Palvelunantajat voivat toimittaa adoptioyhteistyökontakteihinsa ainoastaan sellaisia adoptiohakemuksia, jotka täyttävät kyseisen kohdemaan adoptionhakijoille asetettuja kriteerejä.

Julkaisemme asiakkaita varten tietoa kohdemaidemme kriteereistä ja pidämme kohdemaa infotilaisuuksia, joissa kerromme tarkemmin adoptiohakemuksen toimittamisesta kohdemaahan ja mitä siinä tulee ottaa huomioon. Sopivan kohdemaan valinta edellyttää tarkkuutta ja riittävää, ajantasaista tietoa siitä, mitkä kaikki asiat voivat vaikuttaa adoptiohakemuksen hyväksymiseen kohdemaassa. Kääntykää tätä arviointia varten adoptiopalvelunantajan puoleen!

Terve lapsi?

Kaikilla lapsilla, myös biologisen raskauden kautta saaduilla lapsilla, on erilaisia terveys- ja kehitykseen liittyviä riskejä. Lapsen varhaiset vaiheet kuten sikiönaikaiset olosuhteet, synnytys ja sen jälkeinen aika, saatu hoito ja ravinto vaikuttavat lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Erilaiset kasvun ja kehityksen viiveet ovat yleisiä adoptiolapsilla johtuen elämän alkuvaiheista sekä laitoshoidosta. Useilla adoptiolapsilla on lisäksi jokin diagnoosi Suomeen tullessaan jolloin lapsi voi tarvita kuntoutusta tai terapiaa kasvunsa aikana. Adoptionhakijoiden on hyvä olla tietoinen adoptiolasten terveyteen liittyvistä riskeistä sekä diagnooseista joita lapsilla voi esiintyä.

Tarvitsetko lisää tietoa? Osallistu Adoptiolapsen terveydentila -luennolle.

Miksi adoptioprosessi vie niin paljon aikaa?

Kansainvälinen adoptio edellyttää monien viranomaisten yhteistyötä ja viranomaisprosesseja niin lähettävässä kuin vastaanottavassa maassa. Myös Suomessa adoptioluvan hakemisen kesto voi vaihdella riippuen siitä, kuinka monia lisäselvityspyyntöjä Suomen adoptiolautakunta esittää lupa-asiaa ratkaisun yhteydessä

Perheet käyttävät eri määrän aikaa asiakirjojen kokoamiseen ja asiakirjojen legalisointi sekä kääntäminen vievät aikaa. Vastaanottavassa maassa adoptiohakemuksen sisältö tarkastetaan ja hakijat saavat esihyväksynnän jonka jälkeen hakemus asetetaan jonoon muiden eri maista saapuneiden hakemusten jonoon. Hakemuksia on kohdemaissa lukumääräisesti moninkertaisesti adoptioon vapautuviin lapsiin nähden. Adoptiohakemusten sisältö vaikuttaa siihen, keitä lapsia koskien hakemusta voidaan soveltaa kohdemaassa. Palvelunantaja voi antaa adoptioprosessin kestosta vain suuntaa antavia arvioita – lopullista prosessin kestoa on mahdoton ennustaa. Muutokset odotusajoissa sekä vaihtelut perheestä toiseen ovat mahdollisia myös kohdemaan sisällä.

Adoptiopalvelunantaja laskee odotusajan siitä päivämäärästä, jolloin asiakkaiden adoptiohakemus lähetetään Suomesta kohdemaahan siihen päivämäärään, jolloin lapsi saapuu Suomeen. Eri vuosina kohdemaiden adoptiotilanne voi vaihdella aiheuttaen muutoksia odotusajoissa.

Voinko adoptoida yksin?

Kyllä, jos muuten adoptiovanhemmalle asetetut edellytykset kohdallasi täyttyvät ja resurssit erityistarpeisen lapsen vastaanottamiseen ovat riittävät. Omia resursseja on hyvä pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa adoptioneuvonnassa sekä adoptiokuraattorin kanssa.

Selvitä ja keskustele toisten yksinhuoltajien kokemuksista adoptiolapsen vanhempina.

Lapsia luovuttavilla mailla on omat adoptiohakijoihin asetetut vaatimukset ja rajoitukset, joita sovelletaan yksinhakijoille yleisesti muita tiukemmin. Adoptiopalvelunantajat voivat toimittaa ulkomaille ainoastaan sellaisia hakemuksia, jotka täyttävät kohdemaiden asettamat kriteerit. Yksinhakijoiden mahdollisuudet lähettää hakemuksia kohdemaihin vaihtelevat eri aikoina ja kaikki kohdemaat eivät ota vastaan yksinhakijoiden hakemuksia.

Tarvitaanko adoptiossa aina palvelunantajaa ja mikä on itsenäinen adoptio?

Suomen adoptiolain mukaan Suomessa asuvien tulee ensisijaisesti toteuttaa adoptio suomalaisen palvelunantajan välityksellä. Palvelunantajilla on toimilupa avustaa adoptioissa ainoastaan tiettyjen ulkomaisten kontaktien kanssa.

Itsenäinen adoptio ilman adoptiopalvelunantajaa on mahdollista rajatuissa tapauksissa, mikäli kyseessä on sukulaisadoptio tai tilanteissa, joissa adoptoitavalla lapsella ja vanhemmalla on ennestään lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattavissa oleva suhde. Myös näissä tilanteissa Suomen adoptiolautakunta edellyttää palvelunantajan käyttämistä mikäli adoptiopalvelunantajan voimassaolevat toimiluvat kyseisessä maassa mahdollistavat adoptiossa avustamista. Lisätietoja itsenäisistä adoptioista antaa Suomen adoptiolautakunta.

Olen Suomen kansalainen, mutta haluan adoptoida nykyisessä asuinmaassani muualla kuin Suomessa – miten etenen?

Adoptioon sovelletaan adoptionhakijoiden tosiasiallisen asuinpaikan käsitettä. Adoptio toteutetaan sen maan adoptiolakien ja menettelyjen mukaisesti missä adoptionhakijoiden tosiasiallinen asuinpaikka sijaitsee.

Mikä adoptiossa maksaa?

Adoptionhakijat kustantavat oman adoptioprosessinsa sekä lisäksi adoptiopalvelunantajan toiminnan ylläpitokustannuksia. Adoptiolaki määrittelee hyväksyttävät adoptiosta perittävät kustannukset Adoptionhakijoilta perittävät maksut ovat adoptiopalvelunantajan palvelumaksut sekä adoptiokulut.

Palvelumaksuilla katetaan palvelunantajan toiminnan ylläpitämisestä ja palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset.

Adoptiokulut ovat yksittäisessä adoptioprosessissa aiheutuvia adoptiohakija- sekä maa- ja kontaktikohtaisia kuluja (esim. asiakirjojen hankinta- laillistamis- ja käännöskulut, postituskulut, viranomaismaksut, lastenkodin hoitomaksu, tulkkiopas jne). Adoptiokulujen määrä vaihtelee adoptiohakemuksen sisällöstä, adoptioprosessin kestosta ja kontaktikohtaisista vaatimuksista johtuen hakemuksesta toiseen. Palvelunantaja ilmoittaa adoptiokulut ainoastaan arvioina.

Muutokset palvelumaksun sekä adoptiokulujen tasossa kesken adoptioprosessin ovat mahdollisia. Adoptionhakijat voivat hakea KELA:lta adoptiotukea. Adoptiotuki kattaa lähinnä osan matkustuskustannuksista (5000 – 9000 €).