Maailmanlaajuisesti noin 7,5 miljoonaa tyttöä päätyy vuosittain naimisiin vastoin kansallisia alaikärajoja, jotka määritelty laeissa. Lisäksi lähes 100 miljoonalla tytöllä ei ole lain määräämää suojaa varhaiselle avioliitolle. Tämä todetaan kansainvälisenä tyttöjen päivänä julkaistussa Pelastakaa Lasten ja Maailmanpankin raportista.
Yhä useammat maat nostavat lainsäädännössään avioliiton alaikärajaa tai poistavat määräyksiä, jotka esimerkiksi sallivat alaikäisen naimisiinmenon vanhempien tai tuomioistuimen poikkeusluvalla. Lakien täytäntöönpano on kuitenkin käytännössä hyvin haastavaa. Enemmän kuin kaksi kolmannesta kaikista varhaisista avioliitoista toteutuu voimassa olevista rajoituksista ja kielloista huolimatta.
Vaikka osa näistä avioliitoista on epävirallisesti solmittu, useimmat olisivat silti laittomia. Sen lisäksi, että lakien toimeenpano voi olla puutteellinen, voi maallisen lainsäädännön yhteys uskonnolliseen lainsäädäntöön sekä perinteisiin ja käytäntöihin olla heikko. Syvään juurtuneiden käytäntöjen ja uskomusten myötä yhteisöissä toimivat johtajat ja mielipidevaikuttaja voivat yhä kannattaa laittomiakin käytäntöjä.
“Olen koulussa ja pidän siitä erittäin paljon. Minulla on paljon ystäviä ja haluan saada opintoni päätökseen. Vanhempani eivät ole vielä ehdottaneet minulle naimisiinmenoa. Toivon etteivät he sitä myöskään tee. Tiedän tyttöjä jotka ovat joutuneet naitetuksi. On väärin joutua naimisiin niin nuorena.” Niaye (nimi muutettu), 12 vuotta. Kuva: Delphine Diallo / Pelastakaa Lapset
− Varhaiset avioliitot rikkovat lapsen oikeuksia hyvin monella eri tapaa. Lapsiavioliittoihin liittyy usein eri hyväksikäytön muotoja, joissain tapauksissa myös väkivaltaa. Alaikäisinä naitetut tytöt voivat myös altistua merkittäville raskauteen ja synnytyksiin liittyville terveysriskeille sekä sukupuolitaudeille, sanoo Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
Erityisenä ongelmana on, että alaikäisen tytön mennessä naimisiin, päättyy myös koulunkäynti. Koulutuksen keskeyttämisellä on usein kauaskantoiset seuraukset. Mitä kauemmin tyttö pysyy koulussa, sitä todennäköisemmin hänestä kasvaa terve aikuinen, saa paremman toimeentulon sekä terveempiä ja paremmin koulutettuja lapsia.
− On selvää, että tyttöjen ja poikien yhtäläiset mahdollisuudet kasvuun, kehitykseen sekä menestymiseen eivät toteudu ilman, että lapsiavioliitot saadaan loppumaan kaikkialta, toteaa Haaranen.
− Miljoonat tytöt ovat jatkossakin vaarassa joutua naitetuksi, ellei ongelmaan puututa hyvin laaja-alaisesti. Esimerkiksi Länsi-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, missä tytöillä on suuri riski joutua avioliittoon alaikäisinä, vaikutamme niin lainsäädäntöön kuin asenteisiin ja käytäntöihin paikallisella ja kansallisella tasolla.
Länsi- ja Keski-Afrikka ovat alueita, joissa varhaiset avioliitot ovat hyvin yleisiä. Alueen maissa solmitaan vuosittain 1,7 miljoonaa avioliittoa, joissa on rikottu kansallista lainsäädäntöä avioliiton alaikärajoista. Muodollisen avioliiton ulkopuolella tapahtuvat teiniraskaudet muodostavat myös merkittävän ongelman monissa alueen maissa. Raskaudet ovat usein seksuaalisen väkivallan tai muun hyväksikäytön seurausta. Nämä rikkomukset jäävät usein rankaisematta.
Pelastakaa Lasten ja Maailmanpankin analyysi osoittaa selvästi sen, että ongelman ratkaisemiseksi vaaditaan pikaisia ja aiempaa tehokkaampia toimia. Avioliiton lailliseksi alaikärajaksi on määriteltävä 18 vuoden ikä ja kaikki poikkeukset on poistettava. Lisäksi on laadittava kansallisia strategioita sekä yksilöitävä tehokkaita toimenpiteitä, joilla esimerkiksi tytöt saadaan pysymään koulussa sen sijaan että avioliitto nähdään ainoana vaihtoehtona.
− Kaikilla valtioilla on velvollisuus tukea perheitä, joilla varsinkin köyhyyden seurauksena ei yksinkertaisesti ole mahdollisuuksia huolehtia lapsistaan tai tukea tyttöjen koulunkäyntiä. Olemme selkeästi voineet todeta, että lapsiavioliitot vähenevät sitä myötä kun äärimmäisen köyhille perheille on annettu esimerkiksi koulunkäyntiavustus tai tarjottu muita sosiaaliavustuksia.