Suomessa lapsilla on kolmanneksi parhaat mahdollisuudet maailmassa elää lapsuuttaan. Pelastakaa Lasten Varastettu lapsuus (Stolen Childhoods) -raportissa todetaan, että vähintään 700 miljoonalta lapselta on kuitenkin lapsuus loppunut ennen aikojaan. Lukuun voidaan luultavasti lisätä satoja miljoonia lapsia, jotka eivät koskaan saa elää kunnon lapsuutta, johon heillä on oikeus.
Syyt siihen, että lapsilta evätään lapsuus, ovat moninaiset. Kyse voi olla väkivaltaisuuksista ja konflikteista, jotka usein pakottavat perheet jättämään kotinsa, tai varhaisesta avioliitosta ja raskaudesta, lapsityöstä, huonosta terveydestä tai siitä, että koulunkäyntiin ei ole mahdollisuuksia.
Vertailun mukaan lapsuus on eniten uhattuna Länsi- ja Keski-Afrikassa. Nigerin tilanne on arvioitu huonoimmaksi, ja sitä seuraavat Angola, Mali, Keski-Afrikan tasavalta ja Somalia. Vähiten lapsen mahdollisuus olla lapsi on uhattuna Norjassa, Sloveniassa, Suomessa, Alankomaissa ja Ruotsissa.
Raportissa todetaan esimerkiksi, että 5,9 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kuolee vuosittain, suurin osa heistä ehkäistävissä tai hoidettavissa oleviin syihin. Maailmassa on myös 263 miljoonaa kouluikäistä lasta, jotka eivät ole koulussa. Pelastakaa Lapset on raporttia varten myös kartoittanut lapsiin kohdistuvia henkirikoksia. Joka päivä ympäri maailman tapetaan yli 200 poikaa ja tyttöä. Latinalaisen Amerikan maissa lasten henkirikosluvut ovat korkeimmat lisääntyneen väkivallan myötä.
”On häpeällistä, että vielä vuonna 2017 miljoonilta maailman lapsilta evätään oikeus olla turvassa, oppia, kasvaa ja leikkiä. Meillä on velvollisuus ja täydet edellytykset hoitaa asian paremmin. Äärimmäinen köyhyys sekä rakenteellinen syrjintä ja eriarvoisuus ovat tekijöitä, joihin voi ja tulee puuttua”, sanoo Hanna Markkula-Kivisilta, Pelastakaa Lasten pääsihteeri.
Vaikka lapsuuden haasteet ovat selkeimmät Länsi- ja Keski-Afrikassa, on myös nähtävissä joitakin edistyksen merkkejä. Esimerkiksi alle 5-vuotiaiden kuolleisuus on puolittunut alueella vuoden 1990 jälkeen. Tämä osoittaa, että muutos on mahdollinen, kun lasten terveyteen ja hyvinvointiin panostetaan.
”Hyvin haastavissakin ympäristöissä on mahdollista saada aikaan merkittäviä ja kestäviä muutoksia, myös suhteellisen pienillä rahallisilla panostuksilla. Esimerkiksi Somaliassa olemme kehitysyhteistyömme kautta ja yhdessä viranomaisten, paikallisyhteisöjen sekä perheiden kanssa merkittävästi vahvistaneet lasten suojelua sekä vähentäneet eriarvoisuutta,” toteaa Anne Haaranen, Pelastakaa Lasten kansainvälisten ohjelmien johtaja.
Lasten kokema perheväkivalta Suomessa ongelmana
Suomi sijoittuu Pelastakaa Lasten vertailussa kolmannelle sijalle. Tähän vaikuttaa se, että yksi indeksin mittareista on lapsiin kohdistuvat henkirikokset. Lisäksi Suomessa alaikäisten synnytykset ovat yleisempiä kuin indeksin kärkimaissa Norjassa tai Sloveniassa.
Lapsia kuolee Suomessa myös oman perheenjäsenen surmaamana. Vuosien 2003–2011 seurantajaksolla perhe- ja lapsensurmia (alle 15-vuotiaana surmattuja lapsia) tapahtui keskimäärin neljä vuosittain, mutta poikkeuksena oli vuosi 2011, jolloin surmattuja oli seitsemän. Suomessa lapset kokevat väkivaltaa nimenomaan omassa perheessään ja lähipiirissään. Tästä väkivallasta vain pieni osa huomioidaan Pelastakaa Lasten uudessa indeksissä.
Perheissä tapahtuvaa väkivaltaa tulisi sekä ehkäistä paremmin että puuttua siihen systemaattisemmin Suomessa. Tällä hetkellä lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla ei ole tarpeeksi tietoa ja taitoa tunnistaa lapsiin kohdistuvan väkivallan eri muotoja ja suojella lapsia, jotka joutuvat väkivallan kohteeksi. Myös väkivaltaa kokeneiden lasten auttaminen on puutteellista, ja käytetyt toimintatavat ja metodit vaihtelevat paikkakunnittain.
”Vuonna 2015 Suomi ja muut maailman valtiot sitoutuivat takaamaan vuoteen 2030 mennessä kaikille lapsille terveellisen ja turvallisen elämän ja koulutuksen, riippumatta siitä, keitä he ovat ja missä asuvat. Tämä kunnianhimoinen tavoite on saavutettavissa, jos hallitukset sijoittavat kaikkiin lapsiin. Näin lapset saavat hyvän lapsuuden, johon heillä on oikeus ja jonka he ansaitsevat”, toteaa Markkula-Kivisilta.
Pelastakaa Lapset vaatii Yhtäkään lasta ei jätetä -kampanjan (Every Last Child) mukaisesti hallituksia takaamaan, ettei yksikään lapsi kuole ehkäistävissä tai hoidettavissa oleviin syihin, tai altistu äärimmäiselle väkivallalle. Lasten tulevaisuutta ei myöskään tule evätä aliravitsemuksen, varhaisen avioliiton, raskauden tai haitallisen lapsityön vuoksi. Maailman valtioiden tulee myös varmistaa, että kaikki lapset saavat laadukasta koulutusta.
Pelastakaa Lapset kerää maailmanlaajuisesti nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan kaikkien maiden päättäjiä ryhtymään viipymättä toimiin lapsille annettujen lupausten lunastamiseksi. Globaali vetoomus luovutetaan syksyllä Suomen hallitukselle sekä maailman päättäjille YK:n yleiskokouksen yhteydessä: pelastakaalapset-staging.herokuapp.com/vetoomus
Raportti on ladattavissa: endofchildhood.org