Jotta saisimme selkeämmän käsityksen etenkin ammattioppilaitosten oppimateriaalikuluista, olemme julkaisseet yhteistyökumppaniemme kanssa kyselyn ammattioppilaitoksissa ja/tai lukiossa opiskeleville. Etenkin ammattioppilaitosten eri linjoilla kulut ovat siinä määrin erisuuruisia, ettei yksinkertaista ynnäystehtävää ole tehtävissä.
Jos olet opiskellut viiden viimeisen vuoden aikana lukiossa tai ammattioppilaitoksessa, klikkaa kysely esiin ja anna kokemuksesi ja tietosi käyttöömme. Vastaajien identiteettiä ei kysytä.
Pelkän idealismin varaan ei kansalaisaloitetta voi rakentaa. Tarvitaan lisää ja kattavampaa tietoa. Haemme sitä nyt sieltä, missä kokemusta opiskelun kustannuksista on.
Klikkaa suoraa kyselyyn tästä.
KULULASKELMIA EI nimittäin ole. Ei opetusministeriöllä eikä opettajainkoulutuslaitoksella. Kukaan ei vielä ole laskenut, millaisista summista oppimateriaalikuluissa on kyse. Tällä hetkellä kumpikaan osapuoli ei voi vedota siihen, ettei niiden maksamiseen olisi varaa tai, että oppimateriaalikulujen maksamiseen on varaa. Laskelmia ei ole. Joten, summia kartoitetaan parhaillaan.
Yksittäisten lasten ja lapsiperheiden kokemuksista kyllä tiedetään. Etenkin siitä, että toisen asteen koulutus on yksittäisille perheille menoeränä liian suuri. Etenkin järjestömme Eväitä Elämälle-ohjelman kautta saatu kokemus on vahvasti se, että heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat perheet eivät selviä lukion 2600 euron materiaalikuluista tai ammattioppilaitoksen oppimateriaalikuluista, jotka ovat suuntaa antavan arvion mukaisesti 800 euron kieppeillä.
Yli 100 000 alle 18-vuotiasta suomalaista kuuluu pienituloisiin perheisiin. Perheen toimeentulo-ongelmat ennustavat usein lyhyitä koulutuspolkuja. Koulunkäynnin jatkaminen peruskoulun jälkeen on kuitenkin nykyisin välttämätöntä työllistymisen kannalta.
ON SELVÄÄ, että vaikka köyhyydellä on myös taipumus periytyä, ja syrjäytymisen riskit ovat kasautuvia, ei maksuttomalla koululla ja maksuttomilla oppimateriaaleilla poisteta syrjäytymistä. Maksuton koulutus on oikeudenmukaisuuskysymys.
Sitten se on allekirjoitetussa sopimuksessa pysymisen kysymys. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen nojalla, jonka Suomi on tunnustanut, mahdollisuus käydä koulua kuuluu kaikille lapsille. Lapsenoikeusperustaisena järjestönä ajamme tämän mahdollisuuden toteutumista kaikkien lasten kohdalla.
Mahdollisuudessa on toivonsiemen, ja etenkin vähävaraisten perheiden lapsille toivolla ei voi olla hintaa, sillä heillä ei ole resursseja lunastaa oikeuksiaan rahalla. Lasten oikeuksissa on kyse aikuisten tekemistä päätöksistä ja sopimuksesta.
KANSAN KOULUTTAMINEN on alkanut Suomessa 1866. Vuonna 1972 maksuton peruskoulu alkoi vahvistaa maankattavasti kansan sivistyspohjaa. Nyky-yhteiskunnassa pärjäämisen ehtona on korkeampi peruskoulutus. Vähimmäisvaatimuksena on päästötodistus toisen asteen oppilaitoksesta.
– Ammatillisen koulutuksen lakiuudistuksenyhteydessä pyrimme vaikuttamaan siihen, että uuteen ammatillisen koulutuksen lakiin olisi kirjattu oppimateriaalien maksuttomuus. Tätä muutosta ei vielä kesäkuussa hyväksyttyyn lainsäädäntöön tehty, mutta useat oppositiopuolueet sitä puolsivat, kertoo nyt Yhtäkään lasta ei jätetä -hankkeen koordinaattori Mari Pasula.
Tämä on hyvä hetki jatkaa vaikuttamista, koska pian lukiolaislakia aletaan uudistaa.
– Tavoitteemme on, että viimeistään seuraavalla hallituskaudella muutokset saadaan aikaan ja toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuus taataan lainsäädännössä.
TIESITHÄN: Perustuslain 16§ edellyttää, että kaikilla lapsilla on yhdenvertainen oikeus koulunkäyntiin. Oppimateriaalikulut ovat konkreettinen tekijä yhdenvertaisuuden toteutumisen tiellä.