”Nykyinen systeemi ajaa meitä takaisin epätasa-arvoon. Vaikuttaa siltä, että rikkaiden perheiden lasten kuuluukin kouluttautua korkeammin kuin vähävaraisten perheiden lasten.”
Pelastakaa Lasten kyselyyn vastanneen nuoren näkemys
Suomea kutsutaan usein maksuttoman koulutuksen ja koulutuksellisen tasa-arvon mallimaaksi.
Peruskoulu on tehnyt paljon kansamme tasa-arvoistamisen sivistyksen hyväksi. Peruskoulu-uudistusta edeltäneenä aikana, lähes 50 vuotta sitten, perheen tulot ja varallisuus vaikuttivat oleellisesti lasten mahdollisuuksiin edetä opinnoissaan. Nyt olemme vähän äkkiväärästi tilanteessa, jossa koulutuksellinen tasa-arvo oikein kestäkään lähempää tarkastelua.
Suomalaisen koululaitoksen nerokkuus on ollut juuri sen kauaskantoisuudessa. Kouluja alettiin rakentaa 800-luvulla ajatuksella, että koko kansan tulee kouluttaa sen omalla kielellä. Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä koulutus puolestaan turvattiin kaikille lapsille heidän subjektiivisena oikeutenaan, jolloin valtio otti huolehtiakseen kuuden vuoden ajaksi lasten koulukustannuksista. Näin luotiin kansallinen perussivistyksen taso.
TÄNÄ PÄIVÄNÄ työllistyminen vaatisi vähintään toisen asteen päästötodistuksen, joko ammatillisesta oppilaitoksesta tai lukiosta. Ja nyt tullaan siihen, mistä Maksuton2aste-kansalaisaloitteessa on kyse.
On aika korjata joitain toisen asteen opinnoissa olevia rakenteellisia yksityiskohtia niin, että toisen asteen koulutus saisi peruskoulutuksen statuksen. Suomessa opetus lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on jo maksutonta. Mutta. Nuorten tai heidän vanhempiensa kustannettavaksi jää oppimateriaalikulut, tutkintomaksut sekä ammatillisen oppilaitoksen puolella tarvittavat työskentelyvälinemaksut.
Tähän mennessä ei julkisuudessa ole juurikaan puhuttu missä summissa nämä materiaalikustannukset liikkuvat. Saati, mitä se tarkoittaa vähävaraisen perheen taloudessa?
PELASTAKAA LAPSET teki selvityksen toisen asteen oppimateriaalikustannuksista. Ammatillisissa oppilaitoksissa opintojen kustannukset vaihtelevat suuresti ala- ja oppilaitoskohtaisesti. Kustannukset voivat vaihdella muutamista sadoista euroista yli 3000 euroon. Kustannuseron selittää ammatillisten opintojen eri aloilla tarvittavat erilaiset välineet.
Lukion käymisen edellytyksenä olevat oppimateriaalit kustantavat 2600 euroa.
Järjestömme tekemän selvityksen perusteella jopa 85 prosenttia vastaajista kertoi tienneensä kustannuksista, mutta ei sitä, kuinka mittavista kustannuksista lopulta oli kyse. He eivät olleet osanneet ennakoida sitä, että opiskelu kysyisi varallisuutta.
AMMATILLISEEN oppilaitoksen hakeutuvat nuoret tulevat keskimäärin heikommasta sosio-ekonomisesta taustasta kuin lukiossa opiskelevat ikätoverinsa. Tutkimukset osoittavat, että vanhempien sosioekonominen asema ja koulutustaso vaikuttavat jopa siihen, kuinka todennäköisesti nuoret saavat ylipäätään suoritettua toisen asteen tutkintonsa.
Nuorisobarometrin mukaan toisen asteen opintonsa keskeyttäneistä noin kolmasosalla taloudelliset syyt vaikuttivat keskeyttämiseen.
LUKION SUURIN kuluerä koostuu oppikirjoista, joiden lisäksi opiskelijoiden maksettavaksi jäävät esimerkiksi kannettava tietokone, laskin, ylioppilaskirjoitusten tutkintomaksut ja vaadittavat ohjelmisto- ja lisenssimaksut.
Pelastakaa Lasten tekemän selvityksen mukaan neljäsosa lukiolaisista arvioi opintojensa kustannuksiksi yli 3000 euroa.
Välttämättömien kulujen ohessa lukio sisältää traditioita, kuten vanhojen tanssit ja penkkarit, mutta myös erilaisia maksullisia liikuntakokeiluja, retkiä ja kansainvälistymiskokonaisuuksia. Opintojen läpäisyn kannalta mitkään näistä ei ole välttämättömyyksiä. Totta. Vapaaehtoiset kuluerät liittyvät kuitenkin tilanteisiin, jotka ovat nuorille sosiaalisen tradition kannalta tärkeitä.
PELASTAKAA LAPSET on tukenut vähävaraisia nuoria Eväitä Elämälle -ohjelman kautta yli 20 vuotta. Eväitä Elämälle -ohjelman oppimateriaali- ja harrastustukea myöntävät hakemusten perusteella Pelastakaa Lasten paikallisyhdistykset.
Yhteiskunnallisten rakennemuutosten seuraukset ovat näkyneet hakemusten lisääntymisenä. Hakemusten määrä ylittää tällä hetkellä järjestön sekä sen paikallisyhdistysten taloudelliset resurssit.
Tämän takia järjestömme sisällä nousi kysymys, tulisiko 100-vuotiaan Suomen pystyä huolehtimaan julkisin varoin nuorten kouluttamisesta niin, ettei vähävaraisista perheistä tulevien nuorten tarvitsisi turvautua kansalaisjärjestöjen tai esimerkiksi kirkon tukeen?
MAKSUTON2ASTE -kansalaisaloitteessa on ensisijaisesti kyse YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen turvaamasta ja jokaiselle lapselle kuuluvasta oikeudesta koulutukseen. Tähän lainvoimaiseen sopimukseen Suomi sitoutunut sen allekirjoittaessaan. Sitoumus pitää, vaikka ajat muuttuvat.
Asenteita on muokattava ajan saatossa. Toisen asteen koulutuksen osalta aika on nyt. Kansalaisaloitteella on mahdollista nostaa asia eduskunnan käsittelyyn.
Koulutus on jokaisen lapsen perusoikeus. Yhteiskunnan arvoista kertoo se, onko koulutus mahdollistettu kaikille. Onko jokaisen niin haluavan mahdollista pohjustaa tulevaisuuttaan kovien työttömyyslukujen aikakaudella suorittamalla toisen asteen opinnot? Työnantajat joka tapauksessa tulevat kysymään työtä hakevilta osaamista.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti vuoden ensimmäisen askeleen. Hän totesi uuden vuoden puheessaan: ”Nuorten huoliin on vastaaminen vain herättämällä luottamus siihen, että vaikeudet voitetaan. Olemme usein toistaneet, että Suomessa kaikilla on mahdollisuus. Yhä useammin tulee esille, että koulukirjojen tai oppivälineiden kalleus kyseenalaistaa teini-ikäisen opintien jatkumisen. Tai että hyvästä yrityksestä huolimatta ei nuorelle polkua työelämään löydykään. Pidetään kiinni siitä, että kaikilla todella on se aito mahdollisuus.”
Maksuton toisen asteen koulutus kaikille -kansalaisaloitteessa ovat vireille panijoina Pelastakaa Lasten lisäksi Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL), Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU ry, Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Nuorten mielenterveysseura – Yeesi ry ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry. Kampanjaa tukee myös Vanhempainliitto.
Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn, jos se saa vähintään 50 000 allekirjoitusta. Viimeinen allekirjoituspäivä on 18.3.2018.
Teksti Nelli Sinisaari, Raili Mykkänen
Kuvat Eveliina Mustonen