Olen työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan ilmiön parissa ja vaikka työ on ammatillisesti haastavaa niin kohtaamani uhrit ja aiheen parissa toimivat ammattilaiset ovat opettaneet minulle paljon. Asiantuntijuuteen tarvitaan aina käytännön työtä ja uhrien näkökulmaa.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on rikos, joka sisältää useita, vakavuusasteeltaan hyvin eritasoisia, tekomuotoja. Se voi vaihdella ikätasoisesti esimerkiksi epäsopivasta seksuaalisesta vuorovaikutuksesta ja keskustelusta kosketteluun ja sukupuoliyhteyteen. Laajimmillaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö kattaa kaikki sellaiset teot, jotka loukkaavat lapsen seksuaalista koskemattomuutta.
Lapsuuden seksuaalisen hyväksikäytön yleisyysarviot Suomessa vaihtelevat tytöillä 2−8 %:n ja pojilla 1−5 %:n rajoissa. Tarkkaa määrää on kuitenkin vaikea arvioida, sillä seksuaalirikollisuus on tyypillisesti piilorikollisuutta ja vain osa lasten hyväksikäytöstä tulee ilmi ja viranomaisten tietoon. Myös eri tutkimusmetodit, jälkikäteen annettu ja kerätty tieto sekä tekomuotojen määritelmien laajuus tuovat eroja tilastoihin ja haasteita tulosten tulkintaan. Valitettavan usein lapsuuden hyväksikäytöstä kerrotaan vasta aikuisena ja jälkikäteen.
Lapsen ikä ja kehitysvaihe vaikuttavat aina seksuaalisen hyväksikäytön seurauksena tulleesta traumasta toipumiseen. Lapsen keinot ymmärtää tapahtunutta ovat varsin rajalliset ja tarve selittää tapahtumia johtaa lapsella helposti itsesyytöksiin, vastuun ja syyllisyyden ajatuksiin sekä häpeän tunteisiin. Psykoterapiatyöni kautta seksuaalisesta hyväksikäytöstä toipuminen näyttäytyy aina kaikkein haasteellisimmalta niissä tapauksissa, joissa lapsen hyväksikäyttäjä on läheinen aikuinen. Varhain alkaneella traumatisoitumisella on valitettavasti usein pitkäkestoiset kielteiset vaikutukset lapsen kehitykseen ja terveyteen.
Traumaattisen tapahtuman läpikäyminen on tärkeä osa toipumista. Oikea tieto ja uudet näkökulmat muuttavat usein käsityksiä tapahtuneesta ja helpottavat kyseenalaistamaan häpeän ja syyllisyyden ajatuksia ja tunteita. Tapahtuneen läpikäyminen auttaa myös yhdistämään hajanaiset ja aisteihin perustuvat traumamuistot helpommin käsiteltävään muotoon, kronologiseksi elämäntarinaksi.
Toipuakseen uhrin on saatava puhua kokemastaan hyväksikäytöstä ja häntä tulee kuunnella. Seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneen hoito vaatii rauhallista ja vakaata vuorovaikutusta sekä vahvaa ja lempeää läsnäoloa.
Pitkän työhistoriani kautta muodostunut hätääntymätön ja ymmärtävä suhtautuminen seksuaalirikosten uhreihin sekä vankkumaton usko toipumiseen on tärkeä osa asiantuntijuutta. Vaikean ja häpeällisenkin totuuden paljastaminen ja jakaminen luottamuksellisessa ja empaattisessa terapiasuhteessa antaa aina mahdollisuuden muutokseen ja tukee toipumista.
Nina-Vaaranen Valkonen
(Lähdeluettelo saatavissa pyydettäessä)