Tiesitkö tämän lapsen itsesäätelyn opettamisesta?
- Stressijärjestelmän aktivoituminen on hyvä ja välttämätön asia. Aktivoitunut stressijärjestelmä valpastuttaa, aktivoi ja lisää hyödynnyttävää energiaa.
- Stressijärjestelmää opitaan säätelemään vähitellen aivojen kehittyessä ja taitojen karttuessa. Säätelemisessä tarvitaan aivojen etuotsalohkojen alueita, jota kypsyvät hitaasti läpi lapsuuden ja nuoruuden. Lapsi kykenee siis vain kehitystasonsa mukaiseen itsesäätelyyn.
- Itsesäätelytaidot omaksutaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja aikuisen kanssa. Aikuinen opastaa ja mallintaa mielen malttia, lapsi omaksuu.
- Kokemukset aikuisen tuesta ja palkitsevista, tyynnyttävistä vuorovaikutustilanteista auttavat lasta säätelemään tunnetilojaan, keskittymään ja tyyntymään tarvittaessa: säätelemään tarkkaavuuttaan, joka on keskeistä kaikessa oppimisessa.
- Arjen johdonmukaisuus ja ennakoitavuus luovat lapselle turvallisuutta.
- Jäsentyneessä ja turvallisessa arjessa lapsi oppii parhaiten hallitsemaan omaa mieltään ja toimintaansa, toisin sanoen malttamaan tarvittaessa mielensä.
- Mielen säätelyn harjoituksissa lasta ohjataan toiminnassaan tietoisiin valintoihin, jolloin ei puhuta lapsen hyvästä tai huonosta toiminnasta vaan siitä, että lapsi toimii tietoisesti tai ei-tietoisesti.
- Lapsia ohjataan myös erilaisten tunteiden tunnistamiseen ja hyväksymiseen ilman syyllisyyttä tai tuomitsemista.
- Mielen säätelyn taidot opettavat samalla stressin säätelyn taitoja, joiden hyödyllisyys on osoitettu useissa tutkimuksissa.
- Mielensä malttamisen ja stressin hallinnan harjoitukset ovat vähentäneet lasten jännitystä, impulsiivisuutta, hyperaktiivisuutta, ahdistuneisuutta ja masennusta, koska myönteisiä vaikutuksia on saavutettu sosiaalisissa taidoissa, tarkkaavaisuudessa, oman toiminnan ohjauksessa sekä akateemisissa taidoissa
- Ympäristön häly ja informaatiovirta voi ylittää lapsen valmiudet ja mahdollisuudet käsitellä tieto- ja hälytulvaa, jolloin puhutaan hallitsemattomasta ja haitallisesta stressistä.
- Haitallinen, hallitsematon stressi aiheuttaa aivojen väsymistä ja altistaa sitä kautta lapsia oppimisvaikeuksille, syrjäytymiselle ja kasautuville mielenterveyden häiriöille.
- Stressiherkkyydessä on suuria eroja niin lasten kuin aikuistenkin välillä: se, mikä valpastuttaa ja kuormittaa toista ylen määrin, saattaa olla toiselle virkistävää vaihtelua.