Syrjäytyminen aiheuttaa inhimillisen hyvinvointivajeen ja kärsimyksen lisäksi yhteiskunnalle taloudellisia kustannuksia, jotka johtuvat muun muassa erilaisten korjaavien palveluiden käytöstä sekä toimeentulon tuista ja menetetyistä verotuloista.
Harva pelkän peruskoulun käynyt jää lopuksi elämäkseen täysin työttömäksi, mutta pitkät työttömyysajat ovat jo sinällään syrjäytymisen ja passivoitumisen riskitekijöitä. Joka tapauksessa peruskoulupohjalta työllistyminen tarkoittaa matalia palkkoja ja matalia veroja. Ja kun töitä ei ole, nuoren on selvittävä erilaisten tukien varassa.
Mitä haasteellisemmaksi työllistyminen käy, sen enemmän haasteelliseksi se käy juuri peruskoulun varassa työelämään pyrkiville. Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmassa on selvitetty syrjäytymisvaarassa olevien lasten aiheuttamat keskimääräiset kustannukset empiiriseen aineistoon perustuen.
Tuloksista löytyy yhteyksiä vanhempien ongelmien ja lasten vaikeuksien välillä, esimerkiksi vanhempien koulutuksen ja lasten mielenterveyspalveluiden käytön suhteen. Sellaista yhteenvetoa ei kuitenkaan sovi tehdä, että vain peruskoulun käyneiden vanhempien lapset tulisivat tarvitsemaan psykiatrisia erityispalveluita tai että lapsuuden olosuhteet määrittäisivät suoraa lapsen myöhemmän hyvinvoinnin.
Mutta kehityksellä on kuitenkin tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa ja jota ympäristö pystyy niin vahvistamaan kuin heikentämään. Korjaavat palvelut näyttävät kohtaavan merkittävän osan vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta.
Lasten ja nuorten oppimisvaikeuksien, käytösongelmien sekä muiden vaikeuksien taustalla saattaa olla geneettisiä tai neurologisia syitä, mutta myös sellaisia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa, kuten ympäristötekijät, perhe, koulunkäynti, sosiaaliset suhteet tai harrastukset.
Hyvinvoinnin tukemiseen ja arjen sujumiseen vaikuttamalla voidaan ongelmien ilmaantumista estää ja niistä selviämistä edistää. Tulokset osoittavat koulutuksen suuren merkityksen koko elämän aikaisiin kustannuksiin ja tuottavuuteen.
Esimerkiksi riskiluokassa 0 (ei riskitekijöitä) julkishallinnon keräämien tuloverojen ja maksamien tulosiirtojen erotus peruskoulun varaan jäävien ja muiden välillä on keskimäärin 295 000 euroa.
Riskiluokassa 3 vastaava erotus on keskimäärin 440 000. Suurimmillaan ero on 680 000 euroa (riskiluokan 0 jatkokoulutuksen saanut verrattuna riskiluokan 4 peruskoulun varaan jäänyt).
OTTEITA TIIVISTELMÄSTÄ Petri Hilli & Timo Ståhl & Marko Merikukka & Tiina Ristikari: Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskemasta
Löytät THL:n ja Sitran tekemän tutkimuksen kokonaisuudessaan täältä.