Lapsenoikeusperustainen ohjelmatyö

Pelastakaa Lasten strategia määrittelee toimintamme lapsenoikeusperustaiseksi. Työkaluja tähän tarjoaa kansainvälisillä ohjelmilla monet vuodet käytössä ollut lähestymistapa ”lapsen oikeuksien ohjelmointi” = LOO (child rights programming; CRP). Se tarkoittaa, että noudatamme ja edistämme sekä lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita että muitakin yleisiä ihmisoikeusperiaatteita ohjelmiemme/työmme suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.

Ihmisoikeusperiaatteet

Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan oikeuksia, jotka kuuluvat yhtäläisesti ja poikkeuksetta jokaiselle ihmiselle. Ne perustuvat ajatukseen ihmisestä moraalisena olentona ja jokaiselle ihmiselle ihmisyyden osana kuuluvasta ihmisarvosta.

Ihmisoikeudet ovat:

• yleismaailmallisia: yhteisiä maailman kaikille ihmisille ja voimassa kaikkialla samanlaisina; vain kriisien aikaan joitakin niistä voidaan tilapäisesti rajoittaa.
• luovuttamattomia: saat ne syntymässä, ja kukaan ei voi niitä ottaa pois.
• jakamattomia ja keskinäisriippuvaisia: yhden oikeuden edistäminen usein parantaa myös muiden oikeuksien toteutumista, kun taas yhden oikeuden loukkaaminen tai riistäminen voi heikentää muiden toteutumista. Esimerkiksi hyvä koulutus edistää terveyttä, mutta ei sairaana myöskään pysty opiskelemaan tehokkaasti.

Ihmisoikeuksia ovat mm ravinto, koti, puhdas vesi, mutta myös esimerkiksi sananvapaus ja turvallisuus.  Kansainväliset sopimukset painottavat, että vastuu näistä oikeuksista on valtiolla, jonka tulee niin toteuttaa itse (esimerkiksi koulutus ja sosiaaliturva), kunnioittaa (oikeudenmukainen oikeudenkäynti) kuin ehkäistä rikkomuksia (poliisipalvelut).

Käytännössä siis työssämme puolustamme kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten, oikeuksia kokonaisvaltaisesti: vaikka ensisijaisesti meitä kiinnostaisi yksittäisen lapsen toimeentulo ja fyysinen loukkaamattomuus, niin yhtä tärkeäksi nousee tuon lapsen koulunkäynti, terveydenhoito, sosiaaliset suhteet ja kuuleminen/osallisuus. Tuemme palvelutuotannollamme valtio(ide)n ja kuntien vastuunkantoa, mutta tarvittaessa myös huomautamme niistä asioista, jotka tulisi hoitaa paremmin. Lasten ja perheiden kanssa työskennellessämme vahvistamme heidän tietojaan ja taitojaan, jotta he oppivat itse tehokkaammin vaatimaan omia oikeuksiaan.

Lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteet

Neljä LOS:n keskeistä periaatetta esitellään LOS-sivulla. Miten nämä käytännössä näkyvät oikeusperustaisessa toiminnassa?

• Syrjimättömyys: niin Suomessa kuin kehitysmaissakin toimimme erityisesti niiden lasten, lapsiryhmien ja perheiden kanssa, joilla on suurin syrjäytymisvaara esimerkiksi köyhyyden, vammaisuuden tai muiden ongelmien vuoksi ja vaikutamme päättäjiin, jotta syrjäytymiseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Koska ongelmat perheessä helposti kasautuvat, kiinnitämme huomiota kaikenlaisen eriarvoisuuden ehkäisemiseen.
• Oikeus eloonjäämiseen ja kehittymiseen: työ humanitäärisissä kriiseissä kohdistuu ensisijaisesti tähän, mutta myös muu työmme on turhaa, jos lapsi ei jostain syystä selviydy hengissä. Kehittyminen nähdään laajassa mielessä, jolloin siihen vaikuttavat niin terveys ja ravitsemus kuin leikkikin. Suomessa tuemme valtiota erityisesti lastensuojelun saralla, mutta kehitysmaissa autamme niitä kehittämään myös esimerkiksi sosiaaliturvaa, kriisivalmiutta ja koulutusta. Kaikilla lapsilla on oikeus kehittyä oman koko potentiaalinsa verran!

• Osallisuus: lapsilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa heidän elämäänsä vaikuttaviin päätöksiin. Suomessa lasten kuunteleminen perheen tai koulun piirissä on jo melko luonnollista, mutta monissa muissa maissa joudumme vielä auttamaan vanhempia ja opettajia ymmärtämään sen merkityksen ja hyödyllisyyden. Kaikkialla tuemme lapsia ilmaisemaan näkemyksensä ja linkitämme heitä päätöksentekijöihin, kaikilla tasoilla, jotta heidän äänensä tulisi kuuluviin. Katso Lasten osallisuus -sivu.
• Lapsen etu ei tietenkään voi toteutua ilman lapsen herkkää kuuntelua, eli vaikutamme jatkuvasti osallistavampien käytäntöjen aikaansaamiseksi. Tämän lisäksi pyrimme saamaan laeista lapsiystävällisempiä esimerkiksi vanhempien velvollisuuksia selkeyttämällä.  Koska useimmat lait vaikuttavat lapsiin ainakin epäsuorasti, tuemme lainsäätäjiä tekemään lapsivaikutusten arviointeja, jotta lasten etua mietittäisiin niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä.

Kolme pilaria – oikeusperustainen ohjelmatyö käytännössä

Pelastakaa Lapsissa oikeusperustaisuutta toteutetaan varmistamalla, että toiminta sisältää kaikki nämä kolme osa-aluetta:

Ensimmäinen osa-alue viittaa käytännön toimiin paikallistasolla, joilla itse suoraan saamme aikaan välittömiä parannuksia lasten elämään. Kun olemme analysoineet oikeuksien loukkaukset ja kehittäneet hyviä malleja, joilla lasten oikeudet saadaan paremmin toteutumaan, voimme levittää niitä vaikuttamistyöllä ja koulutuksella. Oman työmme kautta meillä on tietoa ja suora yhteys heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, ja tämä auttaa meitä vaikuttajina sekä lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehittäjinä. Toisen osa-alueen työ kohdistuu siis erityisesti vastuunkantajiin eli valtion/kuntien toimijoihin ja tähtää pysyvämpiin muutoksiin (systeemeissä); esimerkiksi resurssien parempaan kohdentamiseen.

Hyvätkään lait eivät silti riitä, jos ihmiset eivät niitä tunne: siispä kolmannella osa-alueella tuemme lapsia, heidän huoltajiaan ja kansalaisverkostoja vaatimaan oikeuksiaan ja puuttumaan epäkohtiin. Vastuullisuus eli tilivelvollisuus on yksi Pelastakaa Lasten toimintaa ohjaavista arvoista, jonka toteuttamisen kautta voimme myös vastuuttaa valtiota (englanniksi “hold the government accountable”).

Lasten oikeuksien tilanneanalyysi

Lasten oikeusperustainen ohjelmatyö alkaa aina perusteellisesta analyysista. Jotta pystyisimme tuottamaan pysyviä muutoksia lasten elämässä, meidän tulee ensin selvittää oikeusrikkomusten perimmäiset syyt: miksi lapsia pahoinpidellään? miksi he karkaavat kotoa? miksi niin moni jättää koulun kesken? Pitkällä tähtäimellä meidän tulee vaikuttaa niihin, eikä ainoastaan oireisiin. Siksi Pelastakaa Lapset on aktiivisesti mukana uusien lakien, toimintatapojen ja systeemien kehittämisessä. Seuranta ja arviointi kuuluvat kaikkiin prosesseihin, jotta voisimme olla varmoja siitä, että tavoitteet saavutetaan kestävästi.

Lasten oikeudet vs tarpeet?

Lasten oikeuksien toteuttaminen ei ole hyväntekeväisyyttä: kun puhutaan tarpeista, joku voi niihin vastata hyvää hyvyyttään, mutta oikeus sisältää sen ajatuksen, että joku on vastuullinen. Lasten kohdalla tämä on usein valtio tai huoltaja, mutta myös Pelastakaa Lapset on vastuunkantaja omien lupauksiensa ja strategiansa suhteen – olemme tilivelvollisia lapsille. Yksin emme tietenkään pysty kaikkia maailman lapsia pelastamaan, joten yhteistyö muiden järjestöjen, valtionvirastojen, yritysten ja yksityisten henkilöiden kanssa on välttämätöntä.

Oikeudenhaltija vs vastuunkantaja

Valtion ja kunnan toimijat ovat siis ensisijaisia vastuunkantajia, jotka tulee myös valvoa muita, mutta vanhemmat tietenkin huolehtivat päivittäin omien lastensa oikeuksista. Järjestöt, media, yritykset, oppilaitokset jne kantavat myös vastuun omalla alueellaan lapsen oikeuksien suhteen esimerkiksi toimimalla itse eettisesti oikein ja välttämällä epäsuoriakaan rikkomuksia. Tilanneanalyysissa täytyy siis selvittää myös ketkä ovat eri oikeuksien suhteen vastuunkantajia ja asioista päättäviä. Lapset, ja viime kädessä kaikki ihmiset, ovat oikeudenhaltijoita, jotka eivät kuitenkaan saa loukata muiden oikeuksia.

Vain tuntemalla oikeutensa ja osallistumalla voivat oikeudenhaltijat vaatia viranomaisia tilille. Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa etäistä hierarkiaa ei enää arvosteta, tämä on huomattavasti helpompaa kuin monissa kehitysmaissa, joissa työskentelemme. Läpinäkyvyyden vaatiminen ja valtarakenteiden vähittäinen kyseenalaistaminen kuuluvat oikeusperustaiseen työskentelyyn, mutta pyrimme säilyttämään tasapainon kolmen osa-alueen välillä, jotta meillä säilyy keskusteluyhteys valtion kanssa.

Lisäohjeistusta CRP:hen saat mm linkistä http://resourcecentre.savethechildren.se/library/getting-it-right-children-practitioners-guide-child-rights-programming