VETOA HALLITUKSEEN
Kiitos kaikille vetoomuksen allekirjoittaneille
SUOMI VASTAANOTTAA 175 LASTA JA YKSINHUOLTAJAPERHETTÄ VÄLIMEREN MAISTA!
Kiitos kaikille yli 7500 allekirjoittajalle.
Allekirjoituksenne on vauhdittanut sitä, että Suomen hallitus teki nopean päätöksen ottaa 175 Välimeren alueelta vaikeissa oloissa elävää turvapaikkaa hakevaa lasta ja yksinhuoltajaperhettä Suomeen.
Olemme on tyytyväisiä, että hallitus tarttui asiaan ja teki vihdoin päätöksen toimista lasten auttamiseksi. Päätös on vaikeissa olosuhteissa elävien lasten edun mukainen.
Kreikassa on arvioitu olevan 5000 ilman huoltajaa liikkeellä olevaa lasta. Kreikka on vedonnut muihin EU:n jäsenmaihin näiden lasten auttamiseksi. Nyt Suomi ja Ranska ovat reagoineet pyyntöön, ja yhteensä 575 lasta tulee saamaan välitöntä suojelua.
Kriisi Kreikan saarilla ole kuitenkaan vielä ohitse. Vaikeissa olosuhteissa ilman huoltajaa liikkeellä olevia, sairaita ja vammautuneita lapsia tulee edelleen ensisijaisesti auttaa. Myös muiden EU-maiden kuuluu ottaa vastuuta näiden lasten tukemiseksi, ja Suomi voi vaikuttaa tähän.
Allekirjoituksia nyt: 7616
Kreikan saarilla läpikulkumatkalla olevien, kotimaastaan paenneiden lasten tilanne on jo pitkään ollut kärjistymässä katastrofiksi. Saarten pakolaisleirien ja -keskusten vastaanottokyky on ylittynyt moninkertaisesti, eikä odottaville löydy suojaa. Lapset asuvat epähygieenisissä oloissa ja nukkuvat vuoroissa. He tarvitsevat akuutisti lääkärin hoitoa sekä psykologista tukea. Maahan saapuneiden rekisteröinti ja tapausten käsittely on hidasta ja osin puutteellista.
Vastaanottojärjestelmään tehtävien parannusten sijaan Kreikka suunnittelee avaavansa saarille suljettuja vastaanottokeskuksia, joihin saarilla odottavat ja turvaa etsivät ihmiset suljettaisiin. Pelastakaa Lapset ei hyväksy lasten siirtolaisuudesta johtuvaa säilöönottoa. Vapauden riisto on haitaksi lapsen kehitykselle ja kasvulle, eikä ole lapsen edun mukainen järjestely.
Suomen tulisi tässä tilanteessa vastaanottaa erityisesti kaikkein haavoittavimmassa asemassa olevia lapsia, joilla on esimerkiksi vamma, terveysongelmia tai muu vastaava haavoittuvuus. Suomessa on osaamista ilman huoltajaa saapuneiden lasten vastaanotosta ja tukemisesta sekä tiloja alaikäisyksiköissä, joista osaa on pidetty valmiudessa, vaikka tulijoita on ollut vähän. Lisäksi ilman huoltajaa tulleiden lasten turvapaikkapuhuttelut sujuvat Suomessa hyvin ja ammattimaisesti lapset huomioiden. Ilman huoltajaa tulleiden lasten kokeneita edustajia on runsaasti käytettävissä, koska lähes kaikki täällä jo olevat nuoret ovat täyttäneet 18 vuotta.
Taustatietoa Kreikan pakolaistilanteesta:
- Kreikan saarilla on yli 41 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joista kolmannes on lapsia.
- Pelkästään Morian leirillä, Lesboksen saarella on 18 000 pakolaista, kun leiri on alun perin suunniteltu enintään 2200 hengelle.
- Tilanne on erityisen huolestuttava Moriassa asuvien yli 1100 ilman huoltajaa liikkeelle lähteneen alaikäisen osalta.
- Suurin osa Kreikkaan tulleista on paennut konflikteja ja sotaa Afganistanista ja Syyriasta.
- Tilanne on Kreikan kannalta kestämätön, koska se joutuu maantieteensä vuoksi huolehtimaan suurista määristä tulijoita. EU tarvitsee pikaisesti yhteisvastuullista pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa.
- Syyt lasten lähtemiseen ovat moninaisia ja vaihtelevia, yleensä ne kietoutuvat toisiinsa. Keskeisiä syitä lähtemiselle ovat esimerkiksi konflikti ja sota, vainon pelko tai esimerkiksi uhka joutua rekrytoiduksi aseelliseen ryhmään, toiveet paremmasta tulevaisuudesta, koulutusmahdollisuuksien puute, väkivalta tai muut ongelmat perheessä tai harhaanjohtaminen esimerkiksi ihmissalakuljettajien toimesta. Usein lapsella on myös oma rooli päätöksessä paeta kotimaastaan.
- Osa lapsista on lähtenyt pakoon sotaa tai konfliktia perheenjäsentensä kanssa, mutta on kadottanut kaoottisissa tilanteissa läheisensä matkalla. Huoltajan katoaminen lapsen elämästä on erityisen traumaattinen kokemus, mitä syventää turvattomista olosuhteista johtuva jatkuva stressi ja epävarmuus selviytymisestä.
Pelastakaa Lapset on tukenut ilman huoltajaa Suomeen tulleita lapsia vuodesta 2015 lähtien tarjoamalla muun muassa asuinjärjestelyjä, sijaisperheitä sekä tukiperhetoimintaa lapsille.