Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali
Joka kerta, kun lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava kuva tai video jaetaan ja sitä katsotaan, lapsi asetetaan uudelleen uhrin asemaan ja hänen oikeuksiaan loukataan. Seksuaaliväkivalta ja sitä todistavan materiaalin levittäminen voivat aiheuttaa lapselle vakavia psyykkisiä seurauksia niin rikoksen tekohetkellä, myöhemmin lapsuudessa ja koko loppuelämän ajan. Lapsuuden väkivaltainen kokemus vaatii asianmukaista läpikäyntiä.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistava materiaali (eng. child sexual abuse material, CSAM) todistaa kaiken ikäisiin ja kaikkia sukupuolia oleviin lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia. Materiaalista käytetään käytetään Suomessa ja kansainvälisesti usein termiä ”lapsiporno”, vaikka tämä on harhaanjohtava ja ilmiötä vääristävä. Suomen rikoslaissa käytetään puolestaan vanhahtavaa ja vaikeaselkoista termiä “sukupuolisiveellisyyttä loukkaava lasta esittävä kuva”. Termit ovat harhaanjohtavia ja vähätteleviä, sillä materiaali todistaa lapseen kohdistunutta vakavaa seksuaalirikosta.
Seksuaaliväkivallan tarkoituksellisella kuvaamisella ja kuvien levittämisellä on usein keskeinen merkitys lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa. Lapseen kohdistuva seksuaalirikos ja sen taltioiminen kuvamateriaaliksi tapahtuu usein lapselle läheisen ihmisen toimesta kodinomaisessa ympäristössä. Rikos on voitu toteuttaa myös täysin netin välityksellä (lue lisää lapsen houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin netissä täällä). Materiaali on tyypillisesti:
- Tekijän kuvaamaa materiaalia lapseen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta. Materiaalin todistama seksuaalirikos on voitu tehdä netissä (esim. web-kameran välityksellä) tai se on tehty netin ulkopuolella ja tallennetta levitetään netissä.
- Lapsen itse kuvaamaa materiaalia häneen kohdistetusta seksuaaliväkivallasta. Seksuaalirikos on toteutettu netissä, jossa lasta tai nuorta on esimerkiksi houkuteltu, ohjattu tai kiristetty ottamaan itsestään kuvia ja videoita.
- Lapsi on jakanut kuvia tai videoita suostumuksellisessa seurustelusuhteessa toisen lapsen kanssa, mutta vastaanottaja on luvatta jakanut materiaalin eteenpäin kolmansille osapuolille tai nettiin.
Henkilöt, jotka käyttävät lapseen kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa materiaalia omien seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämiseen, eivät aina tunnista tai tunnusta yhteyttä kuvamateriaalin käyttämisen ja varsinaisen seksuaalirikoksen välillä. Laittoman kuvamateriaalin kysyntä kuitenkin lisää tarvetta tuottaa sitä – joko itselle tai muille. Käytännössä tämä tarkoittaa yhä uusia lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia. Laittoman kuvamateriaalin määrää maailmassa on mahdotonta arvioida tarkasti, sillä suuri osa rikoksista ei tule viranomaisten tietoon. Tässä joitain esimerkkejä kuvamateriaalin määrästä eri toimijoilta:
- Yli 2,7 miljoonaa kuvaa/videota Interpolin ICSE tietokannassa
- Vuonna 2020 yhdysvaltalainen NCMEC vastaanotti 21,7 miljoonaa ilmoitusta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista. Ilmoitukset sisälsivät yli 33 miljoonaa kuvaa, yli 31 miljoonaa videota ja yli 120 000 muuta tiedostoa.
- Kanadalaisessa Project Arachnidissa on analysoitu yli 37 miljoonaa kuvaa vuodesta 2016 huhtikuuhun 2021 mennessä. Palveluntarjoajille on lähetetty 6.9 miljoonaa ilmoitusta laittomasta materiaalista.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan materiaalin tuottaminen, hallussapito ja levittäminen on Suomessa laitonta (Rikoslaki 39/1889 17 luku). Lain mukaan lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Arkaluonteisen kuvamateriaalin, tiedon tai väitteiden levittäjä voi syyllistyä myös yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen.
Kuvamateriaalin analysointi Nettivihje–palvelussa
Nettivihje-palveluun ilmoitetun kuvamateriaalin käsittelyssä noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, viranomaisilta saatuja ohjeita ja INHOPE-verkoston edellyttämiä toimintatapoja sekä hyviä käytänteitä. Nettivihjeen asiantuntijat saavat koulutuksen vihjeiden käsittelyyn ja luokitteluun INHOPE:lta ja kansainväliseltä poliisijärjestö Interpolilta. Vihjepalveluun saapuneet kuvat ja videot arvioidaan yksitellen ja luokitellaan INHOPE:n ICCAM-järjestelmässä Interpolin ICSE tietokannan mukaisesti. Muista vihjeiden käsittelyyn liittyvistä käytännöistä voit lukea lisää täältä. Analysoimme laitonta lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia myös Canadian Centre for Child Protection -järjestön ylläpitämässä Project Arachnidissa, jossa käytetyt kategoriat mukailevat samaa kansainvälisesti käytettyä luokittelua. Lue lisää kuvamateriaalin sisällön luokittelusta Arkipäiväiset kuvat lapsista seksualisoivassa kontekstissa -materiaalista.
Lue lisää Nettivihjeeseen saapuneista vihjeistä ja tilastoistamme vuosiraportistamme 2020, jonka löydät materiaalipankistamme.