Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuuston kannanotto
Suomessa on keskusteltu viime viikkoina paljon lasten kokemasta kiusaamisesta ja väkivallasta kouluissa. Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuusto kantaa huolta lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista kouluissa, kouluympäristöissä ja internetissä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus oppimiseen, osallisuuteen ja myönteiseen kehitykseen. Kiusaaminen, väkivalta ja turvaton oppimisympäristö vaarantavat näiden oikeuksien toteutumisen. Myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaki[1] (1287/2013, 13§) velvoittaa opetuksen järjestäjiä laatimaan suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Pelastakaa Lasten liittovaltuusto muistuttaa, että kiusaaminen rikkoo lapsen oikeuksia ja aiheuttaa huomattavaa ja usein pitkäkestoista inhimillistä kärsimystä sekä syrjäytymistä. Kiusaamisesta ja väkivallasta johtuvaa inhimillistä tuskaa ei voi arvioida rahassa. On kuitenkin tiedostettava, että jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa.[2]
Toistuvasti kiusatuista perusopetuksen oppilaista 55 % on kertonut asiasta jollekin[3]. Moni Pelastakaa Lasten digitaalisiin chat-palveluihin yhteyttä ottanut nuori kertoo vaikeuksista kiusaamisesta puhumisessa ja avun saamisessa. Avun hakemista vaikeuttavat leimautumisen pelko, häpeä ja syyllisyys. Puutteellinen tieto oppilashuollon palveluista ja tapaamisaikojen vähäisyys tuovat lapsille ja nuorille haasteita tuen piiriin pääsemiselle.
Lapset kertovat vuosia jatkuneesta kiusaamisen aiheuttamasta epätoivosta, masennuksesta, itsetuhoisuudesta ja yksinäisyydestä: koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen ei ole puututtu, tai kiusaamista ei ole saatu loppumaan, vaikka koulussa ollaan siitä tietoisia. Kiusaamisen tunnistamista ja siihen puuttumista ei voi jättää lasten vastuulle. Vastuu lapsen suojelusta on aina aikuisilla. Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja puuttuminen ovat koko lähiyhteisön yhteinen velvollisuus, jossa lapsia ja huoltajia tulee kuulla.
Nuorista noin 25 % on joutunut kiusatuksi netissä ja yli 60 % on nähnyt muita kiusattavan netissä[4] Yleisiä nettikiusaamisen muotoja ovat loukkaavien kommenttien ja viestien lähettäminen sekä perättömien huhujen, loukkaavien kuvien, videoiden tai yksityisen tiedon levittäminen. Kiusaaminen sosiaalisessa medissa on vähemmän riippuvaista ajasta ja paikasta, ja sille on helpompi saada laaja yleisö. Kiusaamiseen internetissä liittyy usein myös kasvokkaista kiusaamista.
Digitaalinen kiusaaminen voi myös täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rikoksista ja väkivallasta puhuminen pelkkänä kiusaamisena toimii ilmiöiden ja uhrin kärsimyksen vähättelynä. Moni nuoren verkostoissa toimivista aikuisista ja huoltajista ei tiedä, miten toimia, jos lapsi on kohdannut kiusaamista tai joutunut rikoksen kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Kiusaamiseen puuttumisen seuranta ja laiminlyönneistä kanteleminen Aluehallintovirastoon tai ylimmille lainvalvojille jää usein huoltajan vastuulle.
Pelastakaa Lasten liittovaltuusto kehottaa, että nykyinen hallitus sitoutuu huolella hallitusohjelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvan syrjinnän, kiusaamisen ja väkivallan ennaltaehkäisemiseksi.
Hallituksen tulee
- pitää kiinni hallitusohjelmaan asetetusta tavoitteesta tarjota oppilaitosten henkilöstölle sekä oppilaille ja opiskelijoille kiusaamisen tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen liittyvää koulutusta, ottaen huomioon myös digitaalisen kiusaamisen muodot.
- selvittää tarkemmin, miten koulujen kiusaamiseen puuttumista voitaisiin seurata johdonmukaisemmin viranomaisvalvonnan kautta.
- suunnata riittävästi rahoitusta toiminnalle, joka tukee lasten kanssa toimivien huoltajien ja muiden aikuisten valmiuksia auttaa lapsia kiusaamistilanteissa, tapahtuivatpa nämä sitten kasvokkain ja/tai digitaalisesti.
- tarjota lapsille kiusaamisen ennalta ehkäisemiseksi valtakunnallisesti kattavaa laadukasta tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavaa mediakasvatusta jo varhaiskasvatuksesta alkaen.
Kuntien tulee
- varmistaa kiusaamisen uhreille mahdollisuus ammatilliseen varhaistukeen. Moniammatillista yhteistyötä koulussa ja kunnassa tulee edelleen kehittää niin, että lapset saavat oikea-aikaisesti tarvitsemaansa matalan kynnyksen tukea ja palveluja.
- varmistaa, että kouluissa on tarjolla riittävästi oppilashuollon työntekijöitä, kuraattoreita ja psykologeja. Lapsilla tulee olla myös selkeästi tiedossa, mistä ja miten tukea voi saada. Tuen hakemisen esteet, kuten häpeä ja stigmatisoituminen täytyy huomioida.
- kehittää lapsia osallistavaa päätöksentekoa ja toimintakulttuuria suomalaisissa kouluissa ja hyödyntää nykyistä enemmän kouluterveyskyselyn tuloksia päätöksenteossa ja lasten hyvinvoinnista huolehtimisessa pitkäjänteisesti, huomioiden myös pienet lapset.
- tiivistää yhteistyötä vanhempien ja vanhempainyhdistysten kanssa ja selvittää, mitä vanhemmat ja lähiyhteisöt voivat osaltaan tehdä.
Vanhempien tulee
- pitää vahvasti esillä kotikasvatuksessa viesti lapsilleen, että he eivät saa kiusata ketään koulussa, pihalla, kotona tai netissä
- rohkaista lapsiaan kertomaan kotona, jos heitä on kiusattu tai jos he tietävät kiusaajia tai kiusattuja.
Helsingissä 2.10.2020
Saara Kujanpää
Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuuston puheenjohtaja
Jani-Pekka Leino
Pelastakaa Lapset ry:n liittovaltuuston varapuheenjohtaja
Lauri Sundberg
hankesuunnittelija, Reconnect -hanke
Tiina-Maria Levamo
erityisasiantuntija –lapsen oikeudet ja vaikuttamistyö
Kannanotto pdf-tiedostona täällä »
[1] Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
[2] Valtiontalouden tarkastusviraston arvio
[3] Blomqvist K, Saarento-Zaprudin S & Salmivalli C. 2019. Telling adults about one’s plight as a victim of bullying: Student and context-related factors predicting disclosure. Scandinavian Journal of Psychology. 1−9. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/sjop.12521
[4] EBrand 2019:. SoMe ja Nuoret 2019 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/1-nuoret-ja-ajankaytto/