Monta viikkoa, jopa kaksi kuukautta on mennyt ja ikävä on kova. Lasten tärkeät ihmissuhteet ovat olleet osittain katkolla viime kuukausina. Kontakti isovanhempiin ja myös osaan tukiperheistä on varovaisuussyistä jäänyt toteutumatta.
Lapsenlapseni kysyy, joko saa tulla yökylään? Kaipuu on molemminpuolista, niin mummi kuin lapsi haluavat tavata ja viettää yhteistä aikaa. Videopuhelut toimivat ja ulkona pihalla on jonkin verran tavattu. Lapselle on selitetty, että kylään ei nyt saa tulla sisälle, kun on tämä koronavirus. Ja se on ollut niin harmillista! On ollut huojentavaa vihdoin kuulla, että lapsille koronatilanne ei olekaan niin vaarallinen kuin aluksi arveltiin. Koulutkin uskallettiin avata ja harrastuksiinkin alkaa jo päästä.
Meillä ensimmäinen yhteinen vierailu tauon jälkeen oli leikkipäivä, jolloin käytiin läpi kaikki tutut lelut, luettiin tutut lastenkirjat ja muisteltiin mukavat leikit ja syötiin tietysti rusinoita. Leikkeihin kuului mm. talvesta tuttu kokemus ”hei katso, on satanut lunta, tehdäänkö lumienkeleitä?” Ja sitten tehtiin lattialla leikisti lumienkeleitä. Myssy kastui ja sitä ravisteltiin. Toinen leikki on tälle talvelle tuttu kuralätäköissä hyppely, johon otettiin kaikki pehmolelut mukaan hyppelemään. Siinä sitten leikisti kastuttiin, mutta onneksi oli kumisaappaat ja kurahousut. On ihanaa heittäytyä itse leikkiin mukaan!
Lapselle tukiperheessä käynti on usein yökyläilyä, vähän samoin kuin mummolassa tai tutussa lapsiperheessä käynti. Tukiperhekyselyissä lapset kertovat siitä, mikä tukiperheissä on kivaa. Lasten mielestä kivointa on leikkiminen, uiminen, leipominen, ulkoilu ja pelaaminen. Myös elokuvan katselu, onkiminen, mökillä käynti, saunominen ja trampoliinillä hyppely ovat olleet kivaa tekemistä. Uusien kavereiden saanti, muiden kanssa yhdessäolo, tukiperheen eläimet ja kaikki yhdessä tekeminen on ollut kivaa.
”Oli kivaa kun leivottiin pipareita ja torttuja. On ollut kiva leikkiä ja tehdä palapelejä. Oon tykännyt hoitaa perheen koiria.”
”Olla laitteilla, tehdä miesten hommia, hyppii kesällä trampoliinilla.”
”Kaikki on ollut kivaa mutta kivointa on ollut uiminen, uusien kavereiden saaminen ja halloween-disco.”
Osa tukiperheistä, joissa lapsi käy noin yhden viikonlopun kuukaudessa, on toiminut kevään aikana normaalisti, mutta osa on ollut katkolla, koska perheissä on ollut riskiryhmiin kuuluvia, sairastuneita ja ollaan oltu myös varmuuden vuoksi varovaisia. Pienistäkin oireista on ollut syytä olla tarkkana ja vahva kehotus pysyä kotona on otettu vakavasti. Nyt voidaan taas palata normaaliin rytmiin ja osa kunnista hyväksyy myös korvaavien viikonloppujen toteutumisen, mikä on tietysti lapselle loistava juttu, kaiken odotuksen jälkeen.
Tukiperheeksi ryhtyminen on antoisaa. Palautteissa tukiperheet kuvaavat suhdetta lapsiin muun muassa näin:
”Voimme kaikki olla omia itsejämme. Lapsi luottaa meihin ja tulee mielellään meille. Meillä on useimmiten hauskaa ja mukavaa, huumorikin kukkii.”
”Lasten kanssa menee hienosti. He tulevat mielellään käymään ja ilmaisevat sen sanoin ja olemuksellaan. He esittävät toiveita olemisensa suhteen ja niitä pyritään mahdollisuuksien mukaan toteuttamaan.”
”Erittäin hyvin viihdytään, sekä omat lapset, tukiperheen lapset että aikuiset tukiperheviikonloppuna.”
Tukiperheiksi tarvitaan lisää lasten kanssa viihtyviä, turvallisia perheitä! Se on antoisaa vapaaehtoistyötä, johon saa valmennuksen ja tukisuhteen aikaisen tuen. Pelastakaa Lapset on kevään aikana kehittänyt verkkovalmennuksen, joka tekee osallistumisen entistä helpommaksi. Osan tukiperhevalmennuksesta voi saada etäyhteyden kautta omassa kodissaan. Kysy lisää lähimmästä aluetoimistostamme ja tule rohkeasti mukaan!
Kaisa Tervonen-Arnkil
Kehittämispäällikkö
Pelastakaa Lapset