Pelastakaa Lasten uuden kattavan selvityksen mukaan lasten ja nuorten kokema seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen digitaalisessa mediassa on yleistä. Selvitys pohjautuu kyselyyn, johon vastasi alkuvuodesta 2018 yli 3000 lasta ja nuorta läpi Suomen.
Lasten ja nuorten toiminnan ja asenteiden välillä on ristiriita; 90 prosenttia lapsista tietää, että toisten alastonkuvien eteenpäin lähettäminen on väärin, mutta toimivat kuitenkin toisin. Lapset ja nuoret lähettävät seksuaalissävytteisiä kuvia myös itsestään jopa tuntemattomille. Selvityksen mukaan lapset ja nuoret näkevät yleisemmin toisiin nuoriin kohdistuvaa seksuaalista häirintää ja siihen liittyvää kiusaamista, kuin että häirintä olisi kohdistunut lapseen tai nuoreen itseensä. Asiantuntijoina mietimme, tuntevatko lapset ja nuoret seksuaalisen häirinnän rajat ja tunnistavatko he tilanteita joissa heitä häiritään seksuaalisesti digitaalisessa mediassa?
Lapset ja nuoret tarvitsevat ja haluavat lisätietoa seksuaaliseen häirintään liittyvästä lainsäädännöstä ja siitä, minne häirinnästä voisi netissä ilmoittaa. Vaikuttaa siltä, etteivät rajat sallitun ja kielletyn toiminnan välillä ole selvät. Selvitys osoittaa, että lapset ja nuoret eivät juurikaan kerro kokemastaan häirinnästä aikuisille. Näin toimimalla lapset ja nuoret jäävät ilman tarvitsemiaan toimintaohjeita seksuaalisen häirinnän kohtaamiseen. Lapset ja nuoret puhuvat keskenään ja selittävät kokemansa seksuaalisen häirinnän digitaalisessa mediassa vitsailuksi. Selitetäänkö digitaalisessa mediassa tapahtuva seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen olevan vitsi tilanteesta eteenpäin pääsemiseksi?
Ennakointi auttaa toimimaan ja lapsen kanssa on aina helpompi keskustella ja sopia esimerkiksi kuvamateriaalin katsomisesta, ottamisesta, jakamisesta ennen mahdollisia pulmatilanteita. Vaikka vanhemmat huolehtivat siitä, että lapsi käyttää ikätasoonsa sopivia sosiaalisen median alustoja niin silti lapset näkevät usein heille sopimatonta kuva-aineistoa. Keskustelun ja ohjeistuksen merkitystä ei voi liiaksi korostaa.”
–Nina Vaaranen-Valkonen, erityisasiantuntija
Selvityksen tulokset osoittavat selkeästi, että lapsia ja nuoria ei tule jättää yksin kokemustensa kanssa. Huoltajilla ja vanhemmilla on suuri vastuu avata keskustelu lapsen ja nuoren kanssa seksuaalisesta kuvamateriaalista digitaalisessa mediassa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus ohjeistukseen ja rajoihin digitaalisessa mediassa toimimiseksi. Vaikka rajat sallimisen ja suojelun välillä ovat tänä päivänä vaikeita asettaa, niin aikuisten vastuulla on rakentaa yhteinen keskustelu aiheesta. Kouluissa digitaitojen opettamiseen täytyy sisällyttää suojelunäkökulma ja lasten ja nuorten kanssa pitää käydä avointa keskustelua seksuaalisesta häirinnästä ja siihen liittyvästä kiusaamisesta digitaalisessa mediassa. Seksuaalinen häirintä ja siihen liittyvä kiusaaminen ei ole koskaan vitsailua ja siihen pitää aina puuttua.
Lapsen ja vanhemman välinen turvallinen vuorovaikutussuhde on perusta myös yhteisten digitaalisen median käyttösääntöjen luomiselle. On tärkeää, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lastensa tekemisistä ja ymmärtävät digitaalisuuden osana lapsen arkea. Lapsen näkökulmasta on tärkeää, että vanhempi on tietoinen siitä mitä lapsi tekee ja kenen kanssa lapsi viettää aikaa digitaalisissa ympäristöissä.
−Hanna-Leena Laitinen, asiantuntija
Nina Vaaranen-Valkonen, erityisasiantuntija
Hanna-Leena Laitinen, asiantuntija
Pelastakaa Lapset ry