”En voi koskaan enää palata Syyriaan, en edes käymään ammatistani johtuen”, kertoi syyrialainen työkaverini vuonna 2011 kun tutustuimme työskennellessäni Afrikassa. Hän on lakimies, opiskellut kansainvälistä lakia ja ihmisoikeuksia. Hän oli lähtenyt Syyriasta jo vuosia ennen kriisin puhkeamista ja asunut Turkissa. Muistan miettineeni, että Syyrian tilanteen täytyy olla todella paha, kun hän pystyi sanomaan, ettei ikinä pysty palaamaan. Konflikti oli juuri alkanut ja maa oli ollut paljon otsikoissa.
”Tilanne Syyriassa on pahempi, kuin koskaan aikaisemmin kriisin aikana.”
Nyt vuonna 2020, yhdeksän vuoden jälkeen, tilanne Syyriassa on pahempi, kuin koskaan aikaisemmin kriisin aikana. Ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa enemmän kuin koskaan aiemmin ja kyseessä on nyt maailman suurin pakolaisuus. Yli puolet näistä pakolaisista on lapsia ja nuoria, jotka ovat eläneet lapsuutensa sodan keskellä.
Pelkästään joulukuun 2019 jälkeen jo yli 900 000 syyrialaista on joutunut jättämään kotinsa ja noin puoli miljoonaa heistä on lapsia. Noin 80 % pakolaisista on naisia ja lapsia, jotka ovat konflikteissa aina kaikkein haavoittuvimmassa asemassa.
Useiden lasten on raportoitu kuolleen kylmyyteen ankarissa talviolosuhteissa. Lisäksi lapsia on palanut ja tukehtunut telttoihin, kun toimimattomat lämmittimet ovat syttyneet palamaan. Ihmisiä on kuollut myös myrkyllisiin kaasuihin, sillä perheet polttavat nuotiossa huonekaluja tai mitä tahansa löytävät, pysyäkseen lämpiminä.
Kaikkein suurin pula on teltoista ja muista suojista. Kymmenien tuhansien ihmisten arvioidaan olevan kokonaan ilman suojaa. Ihmisiä nukkuu pelloilla ja puiden alla. Pakkasyöt, lumisateet ja välillä tulvat tekevät elämästä äärimmäisen haastavaa. Talvesta johtuen suuri pula on myös lämpimistä vaatteista, ruuasta ja lääkkeistä. Lapsia kuolee sairauksiin, jotka yleensä voidaan parantaa lääkkeillä.
Alueet, jonne ihmiset ovat paenneet etsimään turvaa, ovat köyhää maaseutua, jonka pienistä kylistä on vuosien myötä muotoutunut loppumaton väliaikainen leiri, yhtenäistä massaa telttoja ja asumuksia toinen toisensa perään, ilman palveluja tai toimivaa infrastruktuuria.
Vuonna 2000, kun YK asetti vuosituhattavoitteensa, oli Syyria yksi niistä Lähi-Idän maista, jonka arvioitiin saavuttavan ne. Ei ole enää. Mitä maalle sitten tapahtui? Kriisin syyt ovat moninaiset ja hankalasti selitettävissä, mutta tässä muutama: oli globaali talouskriisi, Syyrian hallintomekanismi perustui monimutkaisiin verkostoihin, maan varallisuus oli jakautunut suurimpien kaupunkien eliiteille, oli haluja pyrkiä demokratiaan, mutta ei demokraatteja, arabikevät teki tuloaan ja kuten muissakin arabimaissa, tilanteeseen tyytymätön nuori sukupolvi nosti päätään.
”Lapset ovat traumatisoituneet, kun he elävät vuosia paossa tai sen pelossa.”
Kaikkiaan tilanne johti siihen, että nyt sota määrittää jokaisen ihmisen arkea Syyriassa, myös lasten. Lapset ovat joutuneet sopeutumaan elämään raa’assa todellisuudessa ilman perusoikeuksia koulutukseen, terveydenhuoltoon tai edes inhimilliseen kohteluun. Harva on saanut elää lapsuuttaan kuten muut lapset maailmassa: leikkien ja oppien. Lapsille ei ole muodostunut normaaleja perheiden arkirutiineja. Lapset ovat traumatisoituneet, kun he elävät vuosia paossa tai sen pelossa. Puhumattakaan ympäröivän väkivallan vaikutuksista. Moni aikuinen on menettänyt toivonsa eikä heillä ole mitään mahdollisuuksia tarjota lapsilleen sitä suojaa ja turvallista ympäristöä kasvaa, jota lapset kaipaavat.
Yksi turvallinen rutiini olisi koulu, joka tukee lasten kehitystä monin tavoin. Kuitenkin alle puolet Syyrian lapsista käy koulua. Kouluja on tuhottu ja niitä on otettu sotilasjoukkojen käyttöön sekä kriisialueilla pakolaisten väliaikaisiksi suojiksi. Luokat ovat liian täysiä ja opettajia ei ole tarpeeksi, sillä monet opettajista ovat paenneet.
Valtava määrä lapsia jää paitsi kouluvuosista ja mahdollisuuksista jatkokoulutukseen. Julman sodan vaikutukset tyttöjen ja poikien kykyyn selviytyä tulevaisuudesta seuraavat heitä läpi heidän elämänsä.
Syyrian lapset ja koulut ovat edelleen hyökkäysten kohteina. Lapset kohtaavat väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Kansainvälisten ihmisoikeuksien ja lasten oikeuksien loukkaukset maassa vain jatkuvat. Kestävä ratkaisu tilanteeseen tarvitaan nopeasti!
Auta Syyrian lapsia – osallistu hätäapukeräykseen
Katja Ristola
Ohjelmasuunnittelija
KV-ohjelmat
Pelastakaa Lapset