Sosiaalityön tulisi toimia myös digitaalisissa ympäristöissä

Sosiaalityön tulisi toimia myös digitaalisissa ympäristöissä

Suurin osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä sosiaalialan ammattilaisista on sitä mieltä, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää sosiaalityössä ja että sosiaalityötä tulisi tehdä myös digitaalisissa ympäristöissä. Näin ei silti juurikaan tehdä, vaikka moni kokee oman osaamisensa hyväksi. Onko muutos siis vain tekemistä vaille valmis? Lue lisää ja kurkkaa kyselytutkimuksen koko tulosraportti tekstin lopussa löytyvän linkin takaa! 

Halusimme selvittää sosiaalityöntekijöiden asennetta, osaamista ja tekemisen nykytilaa suhteessa digitaaliseen sosiaalityöhön, joten teimme elo-syyskuussa kyselytutkimuksen yhdessä Aula Research Oy:n kanssa. Kyselyyn vastasi 464 vastaajaa, joista reilu puolet oli sosiaalityöntekijöitä ja loput muita alan ammattilaisia niin, että sosionomit olivat sosiaalityöntekijöiden jälkeen suurin ammattiryhmä. Kyselyn vastausprosentti oli erittäin ilahduttava: 23 %, mikä kertoo meille siitä, että aihe koetaan tärkeäksi. Suurkiitos kaikille vastaajille!   

Tarkemmat taustatiedot löytyvät oheisesta tutkimusraportista. 

Sosiaalityön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä 

Alla olevasta kuvasta voi nähdä, että kirkkaasti suurin osa vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että sosiaalityön tulee toimia digitaalisissa ympäristöissä ja että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää sosiaalityössä. Voinee siis turvallisesti sanoa, että digitalisaation mahdollisuuksiin sosiaalityössä uskotaan. Tämä on meille tietenkin mitä iloisin uutinen! Pohdittavaa herättää se, että yli puolet vastaajista kokee kasvokkaisen kohtaamisen aidompana kuin digitaalisen kohtaamisen. Samoin noin puolet vastaajista kokee, että digitaalisen median ja teknologian hyötyä sosiaalityölle on vaikea hahmottaa.   

Osaamista on, mutta koulutusta toivotaan 

Vastaajista 2/3 kertoo, ettei työyhteisössä ole annettu lainkaan tai juuri lainkaan koulutusta digitaalisen median ja teknologian hyödyntämisestä. Yleisin koulutustoive oli yleistä perehdytystä ja koulutusta digitaalisen median ja teknologian mahdollisuuksista. Lupaamme ottaa tästä kopin ja olemmekin jo tuottaneet materiaalia, kuten Sytykkeitä digisosiaalityöhön -videosarjan, jossa esitellään jo käytössä olevia ratkaisuja. Lisäksi paljon toivottiin sosiaalisen median koulutusta ja erityisesti koulutusta siitä, miten lapset ja nuoret käyttävät somea.  

Yli puolet vastaajista arvioi oman osaamisensa digitaalisen median ja teknologian hyödyntämisessä hyväksi tai jokseenkin hyväksi. Näissä vastauksissa työntekijöiden iällä ja työkokemuksella on vaikutusta, kun parhaimmaksi osaamisensa kokevat 18-35 -vuotiaat ja ne, joilla on työkokemusta 3-5 vuotta. Kummassakaan näistä ryhmistä kukaan ei koe osaamistaan erittäin huonoksi. Osaajia löytyy paljon myös vanhemmista ikäryhmistä ja kokeneemmista työntekijöistä. Digitaalisen median ja teknologian käyttöön suhteutettuna voi todeta, että tässä on hyödyntämätön osaamisresurssi. 

Lasten osallisuus 

Kysyimme, miten digitalisaation mahdollisuuksia hyödynnetään lasten ja nuorten osallistamisessa. Yleisin vastaus oli, että lapsilta ja nuorilta kerätään palautetta sähköisin välinein. Toiseksi yleisin vastaus kuitenkin oli, että digitaalisia työkaluja ei hyödynnetä osallistamiseen laisinkaan.  

Syksyllä 2018 puhuttiin paljon lastensuojelun asiakkaana olevien lasten ja nuorten kuulemisesta ja heidän osallisuudesta omiin asioihinsa. Lastensuojelun kokemusasiantuntijat ovat kertoneet, että lapsille ja nuorille on usein epäselvää, mitkä erilaisten päätösten perustelut ovat tai kuka heidän oma sosiaalityöntekijänsä on. Digitaalinen media ja teknologia ovat mahdollisuuksia nimenomaan vuorovaikutuksen tapojen monipuolistumiseen ja tiedon avoimuuteen: palveluista voisi tiedottaa monipuolisesti ja kohdennetusti, asiakastietojärjestelmät voisivat tarjota mahdollisuuden osallisuuteen omissa asioissa ja yhteyttä voisi pitää lapsen ja nuoren toivomalla tavalla. Tämän kyselytutkimuksen tulosten perusteella voi sanoa, että sähköisten työkalujen hyödyntäminen tiedon avaamisessa on yksi vielä hyödyntämätön keino tilanteen korjaamiseen. 

Tarvitsemme selvästi lisää ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksista, jotta toimeen voidaan tarttua. Tarvitaan lisää koulutusta, lisää keskustelua ja lisää kokeiluja, jotta parhaat ideat ja ratkaisut löytyvät. Me lupaamme tehdä osamme. 

Sonja Soini ja Anna-Maija Ohlsson
Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena, Pelastakaa Lapset 

Lisätietoa: