Tiedämme, että kuuntelemalla ja huomioimalla palveluiden käyttäjien kokemuksia ja tarpeita, voimme kehittää parempia palveluita. Silti lasten kokemukset ja tarpeet jäävät usein kuulematta, kun uusia palveluita luodaan tai olemassa olevia kehitetään. Toisinaan lasten ajatuksia kuullaan, mutta ei huomioida käytännössä. Aikuiset myös saattavat luulla tietävänsä lasten toiveet ja tarpeet tai rajata lasten osallistumisen ennalta vain “lasten asioihin”.
Kehittämiseen osallistuminen ei tavoita yhdenvertaisesti kaikkia lapsia; aikuismaailmasta tulevat puheeseen perustavat kehittämisen tavat ja edustukselliset kanavat sulkevat osan lapsista pois. Esimerkiksi pienten ja haavoittavassa asemassa olevien lasten näkökulmat jäävät muita helpommin kuulematta, vaikka olisivat kehittämisen näkökulmasta arvokkaita.
Edellä mainitut haasteet ovat ratkaistavissa ja niiden ratkaisemiseksi olemme luoneet Lapsikeskeisen palvelumuotoilun materiaalin. Lapsikeskeinen palvelumuotoilu tarjoaa toimintamallin ja lasten kanssa testattuja konkreettisia työkaluja lasten tarpeiden ja kokemusten tavoittamiseen ja huomioimiseen. Olemme toteuttaneet useita kehittämiskokeiluita lasten kanssa ja kuulleet myös toisten innostavia kokemuksia.
”Lapset keksivät ratkaisuehdotuksia tilanteisiin, jotka tuntuvat aikuismielessä mahdottomilta.”
Lapsilla on erityisiä vahvuuksia palveluiden kehittäjinä kuten mielikuvitus, luovuus sekä moniaistinen kerronta. Näiden kautta lapset tarjoavat meille aikuisille intoa ja rohkeutta ajatella ja toimia uudella tavalla. Lapset keksivät ratkaisuehdotuksia tilanteisiin, jotka tuntuvat aikuismielessä mahdottomilta, ja sanoittavat yksinkertaisella tavalla asioita, jotka meidän aikuisten suussa muuttuvat helposti ylätason jargoniksi.
Aikuinen: Te ootte moni liimannut tänne eläinten kuvia. Tarkottaako se, että unelmien vapaa-aikaan liittyy eläimet?
Lapsi: Joo! Täällä (kauppakeskus) vois olla eläimii!
Lapsi: Vaiks kilttejä koiria, pienii sellasii eläimiä joku tois tänne ja pääsis silittää. Sellasiikin on, joista ei tuu allergiaa.
Lapsi: Mulla on petsejä. Mä hoidan niitä!
(Keskustelu mielekkäästä vapaa-ajasta kauppakeskuksessa toiminnallisen tehtävän jälkeen.)
Aikuinen: Mistä sulle tulee turvallinen ja sellanen hyvä olo täällä?
Lapsi: Aikuiset hymyilee ja kysyy mitä mä teen, onko kaikki ok ja sillee.
Lapsi: Lapset päättää leikkimisestä, mutta ei lyömisestä.
Lapsi: Et jos väsyttää ja on tosi ärsyttävä olo niin pääsee johonkin rauhaan tai lepää.
(Keskustelu iltapäivätoiminnassa.)
Lapsikeskeisessä palvelumuotoilussa pääsemme parhaimpaan lopputulokseen yhdistämällä lasten ja aikuisten näkemykset ja kyvyt. Aikuisten erityiseksi velvollisuudeksi jää varmistua siitä, että lasten oikeudet toteutuvat kehittämisen aikana ja lopputuloksessa sekä kehittämisen tulee olla eettistä ja tarkoituksenmukaista. Lasten oikeudet tulee ottaa suunnittelua ohjaaviksi periaatteiksi ja onnistumisen mittareiksi, jolloin ne sisällytetään lopputulokseen mukaan jo kehittämisprosessin aikana. Näin eettisyydestä tulee sisään leivottua eikä päälle liimattua.
Lapset ovat itse kuvanneet osallistumista kehittämiseen seuraavin tavoin:
“Aikuiset kuuntelee enemmän kun puhuu.”
“Kuvaus oli kivaa, ou jee, oli kiva relata!”
“Musta tuntuu, että muhun luotetaan.”
“Ei ne oo vaan aikuisten juttuja, ne on myös lasten elämää!”
“Onneksi teillä oli meidät!”
Voimme luvata, että kehittämisprosessi lasten kanssa on innostava ja opettava. Lähde matkalle mukaan ja ole avoin myös lasten omille kehittämisaloitteille!
Tutustu Lapsikeskeiseen palvelumuotoiluun
Reetta Kalliomeri
hankesuunnittelija, Arjesta voimaa -hanke
Pelastakaa Lapset
Lapsikeskeisen palvelumuotoilun materiaalin ovat luoneet Pelastakaa Lasten asiantuntijat Anna-Maija Ohlsson, Sonja Soini, Reetta Kalliomeri, Katja Mettinen ja kehittämispäällikkö Hanna Tulensalo. Asiantuntijat toimivat Digitaalinen sosiaalityö lasten ja nuorten tukena sekä Arjesta voimaa -hankkeissa.