Vierailin Intian Dungarpurin hankkeessamme tammikuun lopussa. Vietin päivän paikallisessa yläkoulussa, joka oli täynnä vilinää ja vilskettä – lehmätkin löntystelivät pihalla oppilaiden seassa. Kollegojen kanssa haastattelimme innokkaita oppilaita oppituntien välissä heidän kokemuksistaan ja kuinka tukemme on auttanut heitä. Kuuntelimme heidän tarinoitaan, kuinka koulu oli jäänyt kesken, kun perheen tulot olivat romahtaneet vanhemman kuoleman takia ja kuinka he olivat ajautuneet lapsityöläisiksi naapuriosavaltioon Gujaratiin.
Nämä lapset kertoivat, että työ rakennustyömaalla tai kotiapulaisena oli raskasta. He kertoivat myös, kuinka hankkeemme työntekijät olivat löytäneet heidät ja auttaneet takaisin kouluun. Juttelimme tulevaisuudesta ja kuten Intiassa usein kuulee, opettajan ja lääkärin ammatit vilahtivat toiveissa toistuvasti. Haastattelimme myös erään oppilaan äitiä hänen kotinsa rappusilla ja kuulimme, kuinka hienoa oli saada tytär takaisin kotiin kaukaa Gujaratin rakennustyömaalta.
Koronavirus heitti elämän päälaelleen
Matka Intiaan oli viimeinen työmatkani ennen kuin koronavirus heitti elämämme uusiksi ja muutti arjen niin Dungarpurissa kuin Suomessa. Muistan lukeneeni koronaviruksesta paikallisesta sanomalehdestä Intiassa, mutta muuten asiaa ei mainittu edes kahvipöytäkeskusteluissa.
Nyt koronavirustilanne on Intiassa yksi maailman pahimpia. Talouden romahtamisen seurauksena miljoonat intialaiset perheet ovat ajautuneet yhä syvempään köyhyyteen. Miljoonat lapset eivät käy koulua, eivätkä välttämättä koskaan palaa sinne takaisin. Pandemian seurauksena myös lapsiavioliitot, lapsikauppa ja lapsityövoiman käyttö ovat todistetusti lisääntyneet, kun perheet epätoivoisesti etsivät uusia keinoja selviytyä kriisistä.
”Tärkeä osa työtämme on tukea perheitä pääsemään heille kuuluvien valtion sosiaalietuuksien piiriin.”
Jo ennen pandemiaa hankealueemme Dungarpur oli yksi Intian köyhimmistä lääneistä, jossa lapsikuolleisuus on korkea, aliravitsemus yleistä ja monet lapset eivät käy koulua tai jättävät sen kesken perheen köyhyyden takia. Monet vanhemmat eivät myöskään pidä koulutusta tärkeänä ja merkittävä osa lapsista päätyy lapsityöläiseksi varhaisessa iässä. Kavereiden vertaispaine kannustaa myös koulun keskeyttämiseen. On helpompi lähteä lapsityöläiseksi, jos omatkin kaverit ovat jo jättäneet koulun taakseen.
Nenäpäivän tuella Intiassa olemme tehneet vuosia yhteistyötä vanhempien, opettajien ja paikallisten lastensuojelukomiteoiden kanssa muuttaaksemme tätä tilannetta. Tärkeä osa työtämme on tukea perheitä pääsemään heille kuuluvien valtion sosiaalietuuksien piiriin. Tiedämme, kun perheen tulotaso paranee, he myös haluavat laittaa lapsensa kouluun.
Sosiaaliturva estää köyhiä kotitalouksia joutumasta syvemmälle ahdinkoon
Monet eivät kuitenkaan osaa navigoida byrokratian verkossa niin, että he pääsisivät osalliseksi näistä etuuksista. Sosiaaliturva on nyt erityisen tärkeä turvaverkko myös monelle intialaiselle perheelle, kuten Suomessakin, kun perheen talous on romahtanut pandemian seurauksena. Sosiaaliturva estää köyhiä kotitalouksia joutumasta yhä syvemmälle köyhyyteen ja auttaa heitä selviytymään kriisistä. Tiedämme, että lapset ovat erityisen haavoittuvia, kun kotitalouden tulot pienenevät ja aliravitsemuksen, lapsityövoiman ja koulun keskeyttämisen riskit kasvavat. Pandemian seurauksena toimivasta sosiaaliturvasta on tullut tärkeämpää kuin koskaan ja se on tärkeä osa ratkaisua pandemian tuomiin haasteisiin sekä investointi lasten hyvinvointiin.
”Tänä vuonna olemme esimerkiksi luoneet digitaalisen lapsityövoimakampanjan.”
Uusi tilanne on johtanut uudenlaisiin ratkaisuihin erityisesti alueilla, joissa ”lock-down” on pakottanut työntekijämme etsimään innovatiivisia ja uusia keinoja tavoittaa paikallisia yhteisöjä ja jatkaa työtämme lasten hyväksi. Tänä vuonna olemme esimerkiksi luoneet digitaalisen lapsityövoimakampanjan sekä jakaneet Intian hallituksen virallista tietoa koronasta ja valtion uusista korotetuista sosiaaliturvaetuuksista yhteisöille. Olemme myös pystyneet järjestämään enemmän opettajien koulutuksia, kun koulut ovat suljettu.
Työmme Intiassa jatkuu ja tukeamme tarvitaan näin pandemian aikaan enemmän kuin koskaan. Toivottavasti myös sinulla on mahdollisuus osallistua Nenäpäiväkeräykseen ja auttaa Intian lapsia selviytymään aikamme suurimmasta kriisistä.
Katja Selkimäki-Gray
ohjelmapäällikkö ja asiantuntija – kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen
Pelastakaa Lapset